Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Islannin vaakuna:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on herättänyt niin tutkijoiden, akateemikkojen kuin harrastajienkin huomion sen alkuperästä nykypäivän merkityksellisyyteen. Ajan mittaan Islannin vaakuna:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla kulttuurista talouteen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Islannin vaakuna:n eri puolia ja paljastamme sen vaikutuksen ja merkityksen nykymaailmassa.
Islannin vaakuna (isl. Skjaldarmerki Íslands) on Islannin kansallistunnus lipun ja kansallislaulun ohella. Se on nykyisessä muodossaan ollut käytössä vuodesta 1944, vaikkakin se perustuu vuonna 1919 käyttöön otettuun vaakunaan.[1] Vaakunassa on sininen kilpi, jossa on punainen risti hopeisen ristin sisällä. Kilpi muistuttaa Islannin lippua, josta se eroaa muotonsa lisäksi vain siinä, että heraldisen käytännön mukaisesti valkoinen on vaakunassa korvattu hopealla. Kilpeä kannattelee Islannin neljä suojelijaa (landvættir): härkä (Griðungur), aarnikotka (Gammur), lohikäärme (Dreki) ja jättiläinen (Bergrisi).[2] Suojelijat seisovat laavakivilohkareen päällä.
¹ Myös Aasiaan kuuluvaksi tulkittava valtio