Latvian vaakuna
Nykymaailmassa Latvian vaakuna on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen, ja siitä on tullut monenlaisia ihmisiä ja tieteenaloja kiinnostava aihe. Olipa kyseessä Latvian vaakuna merkittävänä hahmona historiassa, avainkäsitteenä opiskelualalla tai merkittävänä tapahtumana tänään, sen vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa perehdymme Latvian vaakuna:n universumiin tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Latvian vaakuna on ollut analyysin ja keskustelun kohteena sen ilmestymisestä nykypäivän merkityksellisyyteen, ja se on tuottanut valtavasti tietoa, joka ansaitsee yksityiskohtaisen tutkimisen.
Latvian vaakuna on Latvian kansallistunnus lipun, moton ja kansallislaulun ohella. Se otettiin käyttöön edellisen itsenäistymisen aikana 18. marraskuuta 1918. Vaakunan sivuilla ovat leijona ja aarnikotka. Kilvessä on kolme erilaista vaakunaa. Kolme tähteä symboloivat Latvian historiallisia alueita Vidzemeä, Latgalea ja Zemgalea. Latvian itsenäistyttyä uudelleen Neuvostoliitosta 6. syyskuuta 1991 vaakuna nykyisessä muodossaan palautettiin käyttöön.[1]
Aiemmat versiot
Neuvostoaikana oli käytössä vaakuna, jossa oli kommunismin symboleja: tähti sekä sirppi ja vasara -kuvio.
-
Latvian SNT:n vaakuna 1940–1991
Lähteet
- ↑ National symbols of Latvia (pdf) (Latvian kansalliset symbolit) latinst.lv. Viitattu 8.3.2012. (englanniksi)
- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Armenia¹
- Azerbaidžan¹
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Georgia¹
- Islanti
- Irlanti
- Italia
- Itävalta
- Kazakstan¹
- Kroatia
- Kreikka
- Kypros¹
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Montenegro
- Norja
- Pohjois-Makedonia
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki¹
- Ukraina
- Unkari
- Yhdistynyt kuningaskunta
- Valko-Venäjä
- Vatikaanivaltio
- Venäjä¹
- Viro
¹ Myös Aasiaan kuuluvaksi tulkittava valtio