Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Isomäki, joka on nykyään erittäin tärkeä ja vaikuttaa yhteiskunnan eri sektoreihin. Tutkimme sen alkuperää, historiaa ja kehitystä ajan myötä sekä sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta Isomäki, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen yleiskatsauksen tästä aiheesta. Tällä tutkimuksella pyrimme tarjoamaan lukijoillemme syvemmän ymmärryksen Isomäki:stä, jotta he voivat muodostaa tietoisen mielipiteen ja osallistua aiheesta käytävään keskusteluun.
Isomäki | |
---|---|
![]() Enersense Areena Isomäen kaupunginosassa. |
|
Kaupunki | Pori |
Suuralue | Läntinen Maa-Pori |
Kaupunginosa nro | 32 |
Postinumero(t) | 28500 |
Isomäki (ruots. Storbacken[1]) on yksi Porin kaupunginosista, ja alueelle on keskitetty urheilu- ja virkistystoimintaa, eikä kaupunginosassa ole asuinrakennuksia. Lähin asuinalue sijaitsee Isomäestä itään, naapurikaupunginosa Tiilimäessä. Aluetta rajaa pohjoisessa Valtatie 2 ja lännessä Valtatie 8. Etelässä on Isomäen urheilualueeseen miellettävä Porin metsä.[2]
Isomäessä sijaitsee muun muassa Porin Ässien kotihalli, jääpalloseura Narukerän kotikenttä Porin tekojäärata, sekä jalkapalloseura FC Jazzin kotinurmi Porin stadion ja pesäpalloseura Pesäkarhujen kotikenttä. Tekojääradan vieressä on jalkapalloilijoiden, yleisurheilijoiden ja messujärjestäjien käyttämä Karhuhalli.
Lisäksi alueelta löytyy Porin maauimala, kaksi harjoitusjäähallia ja tekojääkaukalo, tennishalli, tenniskenttiä ja tekonurmi- ja hiekkakenttiä. Viereisessä Porin metsässä on lenkkipolkuja ja patikointireittejä. Talvisin lenkkipoluilla menee hiihtoladut. Vähälumisina talvina ladut lumetetaan tekojääradalta ja jäähalleista tulevalla lumella. Metsässä sijaitsee myös kesäteatteri.
Isomäessä sijaitseva Porin suurin jäähalli rakennettiin alun perin tekojääradaksi, vuonna 1964. Se katettiin vuonna 1971 ja siellä on nykyisin yhteensä 6 472 paikkaa.
Porin kaupungin maauimala (puhekielessä Maikkala) valmistui vuonna 1957, ja sen suunnittelusta vastasi arkkitehti Yrjö Lindegren. Nykyisin alue on asemakaavallisesti suojeltu, ja sen rakennusten suojelua valvoo Museovirasto. Vuosina 2002-2005 maauimalassa suoritettiin suuria peruskunnostuksia, jotka maksoivat yhteensä noin 4,3 miljoonaa euroa.
Vuonna 1966 valmistunut stadion on yksi Suomen suurimmista yleisurheilu- ja jalkapallostadioneista. Yleisöä sinne mahtuu noin 12 000, katettuja istumapaikkoja on 4 094.
1. Linna | 2. Teljä | 3. Malminpää | 4. Karhunpää | 5. Itätulli | 6. Päärnäinen | 7. Aittaluoto | 8. Isosanta | 9. Riihiketo | 10. Tiilinummi | 11. Tiilimäki | 12. Uusikoivisto | 13. Kuninkaanhaka | 14. Herralahti | 15. Tupala | 16. Koivula | 17. Kalaholma | 18. Isojoenranta | 19. Sunniemenranta | 20. Koivistonluoto | 21. Karjaranta | 22. Käppärä | 23. Musa | 24. Tikkula | 25. Vähärauma | 26. Liinaharja | 27. Liikastenmäki | 28. Tuorsniemi | 29. Pietniemi | 30. Ulasoori | 31. Leppäkorpi | 32. Isomäki | 33. Tiiliruukki | 34. Kyläsaari | 35. Uusiniitty | 36. Pihlava | 37. Rieskala | 38. Metsämaa | 39. Enäjärvi | 40. Harmaalinna | 41. Kartano | 42. Impola | 43. Vanhakoivisto | 44. Väinölä | 45. Metallinkylä | 46. Mikkola | 47. Sampola | 48. Paratiisinmäki | 49. Luotsinmäki | 50. Murtosenmutka | 51. Ruosniemi | 52. Toejoki | 53. Pormestarinluoto | 54. Hyvelänviiki | 55. Lotskeri | 56. Hyvelä | 57. Kirjurinluoto | 58. Hanhiluoto | 59. Hevosluoto | 60. Yyteri | 61. Kaanaa | 62. Uniluoto | 63. Karhuluoto | 64. Herrainpäivät | 65. Mäntyluoto | 66. Kirrinsanta | 67. Kaanaankorpi | 68. Huvilaranta | 69. Viikinäinen | 70. Raatimiehenluoto | 71. Reposaari | 72. Parkkiluoto | 73. Tahkoluoto | 74. Isokatava | 75. Vähäkatava | 76. Tyltty | 77. Lukkarinsanta | 78. Tuulikylä | 79. Paarnoori | 80. Honkaluoto | 81. Finpyy | 82. Lahdenmaa | 83. Hakalanvainio | 84. Länsimetsä | 85. Mäntylä | 86. Palstakallio | 87. Lehtola | 88. Kotometsä | 89. Klasipruuki | 90. Perko | 91. Susikoski | 92. Salaplakkari