Tässä artikkelissa tutkimme Israel Reinius (nuorempi):n kiehtovaa maailmaa. Israel Reinius (nuorempi) on ollut asiantuntijoiden ja harrastajien tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena Israel Reinius (nuorempi):n alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Kautta historian Israel Reinius (nuorempi) on ollut ratkaisevassa roolissa eri aloilla tieteestä ja teknologiasta taiteeseen ja kulttuuriin. Opimme sen eri puolia, analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja pohdimme sen merkitystä nykyisessä tilanteessa. Valmistaudu lähtemään jännittävälle matkalle Israel Reinius (nuorempi):n läpi ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.
Israel Reinius (28. syyskuuta 1727 Laihia – 5. maaliskuuta 1797 Isokyrö) oli suomalainen pappi ja tutkimusmatkailija. Reinius kävi 1740-luvulla Kiinassa ja kirjoitti matkasta selostuksen.
Reiniuksen vanhemmat olivat Laihian kappalainen Israel Reinius ja Elisabet Collin. Hän kävi Vaasan triviaalikoulua 1734–1741 ja pääsi ylioppilaaksi 1741. Reinius opiskeli aluksi Turun akatemiassa mutta vaihtoi sitten alaa ja opiskeli Tukholman merenkulkukoulussa 1744–1746 yhdessä veljensä Hermanin kanssa. Vuonna 1746 veljekset menivät kadetteina Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian palvelukseen.
Helmikuussa 1746 he lähtivät Cronprinzen Adolph Friedrich-laivalla Göteborgista kohti Kiinaa ja Israel Reinius piti matkan ajan yksityiskohtaista päiväkirjaa. Laiva saapui kesäkuun alussa 1747 Kantoniin jonka kautta kaikki Kiinan ulkomaankauppa käytiin. Paluumatkalle lähdettiin vasta tammikuun alussa 1748 joten Reinius saattoi tehdä useiden kuukausien ajan tarkkoja muistiinpanoja kiinalaisten elämästä, uskonnosta, kaupasta ja tavoista. Cronprinzen Adolph Friedrich saapui takaisin Göteborgiin kesäkuun lopulla 1748 ja veljekset pääsivät palaamaan kotiinsa Laihialle vasta syyskuussa 1748.
Palattuaan Suomeen Reinius aloitti opiskelun Turun akatemiassa ja hän väitteli maisteriksi 1749. Maisterinväitöstyö Anmärkningar samlade under en resa till China perustui Reiniuksen Kiinan-matkansa aikana pitämään päiväkirjaan ja se oli ensimmäinen Suomessa julkaistu Kiinaa käsittelevä opinnäytetyö. Reinius vihittiin papiksi 1752 ja hän toimi sitten ensin isänsä apulaisena Laihialla 1752–1769 ja viimeksi hän oli Isonkyrön kappalaisena vuodesta 1769.
Reinius oli naimisissa vuodesta 1757 Anna Maria Stenbäckin kanssa. Heidän vanhin poikansa Israel Reinius (1762–1845) toimi Isonkyrön kappalaisena isänsä jälkeen 1798–1845.