Isä

Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia lisää Isä:tä, aihetta, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään. Isä on aihe, joka kattaa monenlaisia ​​näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Isä on herättänyt kiinnostusta ammattilaisten, tutkijoiden ja harrastajien keskuudessa, mikä on johtanut lukuisiin keskusteluihin ja tutkimukseen aiheesta. Tässä artikkelissa aiomme analysoida Isä:n eri näkökohtia ja tarkastella sen vaikutusta, seurauksia ja kehitystä ajan myötä. Lisäksi tutkimme myös Isä:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota globaali ja täydellinen visio tästä aiheesta. Valmistaudu astumaan Isä:n kiehtovaan maailmaan!

Tämä artikkeli kertoo miespuolisesta vanhemmasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Isä ja lapsi.
Taidemaalari Carl Larsson leikkii tyttärensä Britan kanssa

Isä on lapsen miespuolinen vanhempi. Isyys voidaan määritellä biologisen, sosiaalisen ja laillisen suhteen perusteella. Jos biologisesta isyydestä ei ole varmuutta, varmistuksen voi tarvittaessa saada DNA-testillä. Juridisesti ja sosiaalisesti isäksi voi tulla myös adoptoimalla lapsen.

Suomen lain mukaan äidin aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Tätä kutsutaan isyysolettamaksi. Jos avioliitto on miehen kuoleman johdosta purkautunut ennen lapsen syntymää, on aviomies lapsen isä, kun lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana [1]. Jos biologiset vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään, isyys voidaan vahvistaa joko tunnustamisen perusteella tai oikeuden päätöksellä. Vahvistetusta isyydestä seuraa velvollisuus osallistua lapsen elatukseen ja oikeus tehdä lapsen äidin kanssa sopimuksia, tai hakea oikeuden päätöstä, lapsen huoltajuudesta, tapaamisoikeudesta ja siitä kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lisäksi lapsesta tulee isänsä perillinen.

Isäpuoli on äidin uusi aviomies[2], jos hän ei ole lapsen biologinen eikä lain mukainen isä. Lapsella saattaa olla isäpuoli, mikäli hänen vanhempansa ovat eronneet tai jos äiti on jäänyt leskeksi ja mennyt myöhemmin uuteen avioliittoon.

Monessa maassa vietetään isänpäivää, jolloin lapset muistavat isiään. Suomessa isänpäivä on joka vuosi marraskuun toinen sunnuntai.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ FINLEX Isyyslaki 2§ finlex.fi. Viitattu 26.4.2013.
  2. ↑ Net MOT kielitoimiston sanakirja mot.kielikone.fi. Viitattu 26.11.2012.
  3. ↑ Juhlapyhät.fi - Isänpäivä juhlapyhät.fi.

Kirjallisuutta

  • Aalto, Ilana & Kolehmainen, Jani (toim.): Isäkirja: Mies, vanhemmuus ja sukupuoli. Tampere: Vastapaino, 2004. ISBN 978-951-768-154-4
  • Blythe, Daniel: Vaippavapaalla - Vaihtoehtoinen opaskirja uudelle isälle (Ajatus Kirjat 2007)
  • Enkenberg, Ilkka ja Forsell, Markus: Isäkirja - Tositarinoita, jotka jokaisen isän tulisi lukea (Readme.fi 2020)
  • Hirvonen, Hanna: Isä syntymässä - vauvan odotus, syntymä ja hoito. (Tammi, 2002)
  • Huttunen, Jouko: Isänä olemisen uudet suunnat — hoiva-isiä, etä-isiä ja ero-isiä (2001)
  • Junkkaala, Eero: Mitä mies! (Uusi tie, 2000)
  • Juvakka, Essi: Miehen mittainen isä (WSOY, 2002)
  • Martin, Sam: Mies hoitaa vauvaa – miehisten taitojen manuaali (Karisto, 2005)
  • Reima, Vilho: Isät kotona (1921)
  • Sinkkonen, Jari: Yhdessä isän kanssa (1998)
  • Isän kirja (Lapsi 2000, 2002)
  • Löytöretki isyyteen (Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2001)
  • Rohkeutta, isä! (Majakka, 2004)
  • Hakala, Juha T.: Isän kasvatusoppi. Helsinki: Gummerus, 2010. ISBN 978-951-20-8039-7

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isä.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Isä.