Iuliu Maniu

Tänään törmäsimme aiheeseen, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta viime viikkoina: Iuliu Maniu. Tämä henkilö/aihe/päivämäärä on kiinnittänyt yleisön huomion ja synnyttänyt yhteiskunnassa intensiivistä keskustelua. Siksi tässä artikkelissa pyrimme valaisemaan Iuliu Maniu:een liittyviä perusnäkökohtia tarjoamalla yksityiskohtaisen analyysin sen vaikutuksista ja seurauksista. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme eri näkökulmia, joista Iuliu Maniu:tä voidaan lähestyä, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä asiasta. Tämä on epäilemättä erittäin tärkeä aihe, jota on käsiteltävä perusteellisesti ja tarkasti, ja juuri sitä aiomme saavuttaa seuraavilla riveillä.

Iuliu Maniu 1920-luvun lopulla.

Iuliu Maniu (8. tammikuuta 1873 Şimleu Silvaniei, Itävalta-Unkari – kesäkuu 1953 Sighet)[1] oli romanialainen valtiomies, joka toimi Kansallisen talonpoikaispuolueen (PNŢ) johtajana ja kolmesti maansa pääministerinä 1920- ja 1930-luvuilla.

Transilvaniasta kotoisin ollut Maniu valittiin vuonna 1906 Unkarin parlamenttiin, jossa hän pyrki ajamaan maan romanialaisen vähemmistön asiaa. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli Itävalta-Unkarin armeijassa. Sodan päätyttyä hän johti liikettä, joka ajoi Transilvanian irrottamista Unkarista ja yhdistämistä Romaniaan Suur-Romanian luomiseksi. Joulukuun alussa 1918 Maniun johtama Transilvanian neuvosto julisti alueen yhdistetyksi Romaniaan. Trianonin rauhansopimus vahvisti liitoksen vuonna 1920.[1]

Vuonna 1926 Maniun edustama Transilvanian kansallispuolue yhdistettiin toisen puolueen kanssa uudeksi Kansalliseksi talonpoikaispuolueeksi. Puolueen noustua valtaan hän toimi Romanian pääministerinä marraskuusta 1928 lokakuuhun 1930. Maniu tosin erosi kesäkuussa 1930 muutamaksi päiväksi protestina kuningas Kaarle II:n valtaanpaluulle, sillä hän ei hyväksynyt kuninkaan suhdetta Magda Lupescun kanssa. Maniun hallitus epäonnistui uudistushankkeissaan pääasiassa kansainvälisen laman seurausten vuoksi. Hän oli vielä uudelleen pääministerinä lokakuusta 1932 tammikuuhun 1933. Kootakseen voimia kuningas Kaarle II:n valtaa vastaan hän solmi vuonna 1937 vaaliliiton äärioikeistolaisen Rautakaartin kanssa.[1] Kaarle kuitenkin liittoutui muiden puolueiden kanssa ja keskitti vallan itselleen.

Toisen maailmansodan aikana Maniu kannatti Romanian sotaa akselivaltojen puolella, mutta sotaonnen käännyttyä ja maan armeijan jouduttua vetäytymään Bessarabiasta ja Bukovinasta hän osallistui elokuun 1944 vallankaappaukseen, jossa Ion Antonescu syrjäytettiin. Sodan jälkeen Maniu oli kommunistien valtaannousua vastustaneen opposition keulahahmo. Kommunistien otettua vallan hänet tuomittiin vuonna 1947 näytösoikeudenkäynnissä vakoilusta ja maanpetoksesta vankeuteen. Maniu kuoli Sighetin vankilassa vuonna 1953.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Iuliu Maniu Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 12.3.2013.

Aiheesta muualla