Jämsän teloitukset 1918
Nykyään Jämsän teloitukset 1918:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien Jämsän teloitukset 1918 on synnyttänyt keskustelua ja keskustelua sen vaikutuksista yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen. Kun siirrymme 2000-luvulle, Jämsän teloitukset 1918 on edelleen aihe, joka herättää uteliaisuutta ja huomiota, sillä sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri puolille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jämsän teloitukset 1918:n merkitystä ja merkitystä sekä sen suhdetta muihin aiheisiin ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Jämsän teloitukset 1918 tarkoittavat sisällissodan aikana valkoisten Jämsän seudulla tekemiä teloituksia, joissa kuoli 70–80 pääasiassa työväenliikkeen aktiivia. Jämsä oli koko sisällissodan ajan valkoisten selustassa eikä siellä ollut toimivaa punakaartia, joten paikkakunnan punaiset eivät edes voineet syyllistyä aseelliseen kapinaan.[1]
Helmi–toukokuun aikana Jalmari Saaren ja Johannes Fromin johtama joukkio, jossa oli mukana myös muun muassa Veikko Sippola, pidätti Jämsän seudulla kymmeniä työväenliikkeessä mukana olleita henkilöitä. Pidätetyt vietiin Saaren kartanossa toimineeseen tilapäisvankilaan, jossa heitä kuulusteltiin ja kidutettiin. Teloitukset tapahtuivat aluksi kartanon riihen seinää vasten, mutta myöhemmin suurimmaksi osaksi Jämsän kirkon kivisen kellotapulin alakerrassa, jonne humalassa olleet teloittajat öisin veivät vankeja ammuttavaksi. Teloitettavia ei tuomittu minkäänlaisessa oikeusistuimessa vaan teloituksista päättivät Jalmari Saari sekä Jämsän suojeluskunnan esikunta. Teloituksiin vaikuttivat myös henkilökohtaiset kaunat.[2]
Lähteet
- ↑ Risto Hakola: Jämsän vuoden 1918 tapahtumat olivat poikkeuksellisia koko Suomen mittakaavassa: "valkoista terroria" tehtiin öisin (Arkistoitu – Internet Archive) Aamulehti 22.1.2018. Viitattu 12.3.2018.
- ↑ Minna Matintupa: Silmitöntä tappamista ja teloituksia tapulissa – Vuoden 1918 terrori kauhistuttaa Jämsässä edelleen Yle.fi, Uutiset. 11.3.2018. Viitattu 11.3.2018.
Kirjallisuutta
- Emil Aalto (1897–1964): Emil Aallon kapina: punaisen tykkimiehen muistelmat 1918-1919, toimittanut Tiina Aalto. Julk. Tiina Aalto, 2005 ISBN 952-91-9326-2
- Aapo Roselius, Teloittajien jäljillä. Valkoisten väkivalta Suomen sisällissodassa, s. 184–214. Tammi, 2007. ISBN 951-31-3841-0.
- Jukka Rislakki, Kauhun aika - Neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918, 2007. ISBN 978-951-20-7486-0.
Aiheesta muualla
- Kaijus Ervasti: Jalmari Saari (1873 - 1925) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.