Jänikset
Tässä artikkelissa perehdymme Jänikset:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja valaisemme asioita, jotka ovat herättäneet monien kiinnostusta ja uteliaisuutta. Tämä kattava analyysi pyrkii selvittämään Jänikset:n ympärillä olevat mysteerit ja tarjoamaan panoraamanäkymän, jonka avulla lukijat voivat paremmin ymmärtää sen tärkeyttä ja merkitystä. maailma jatkuvassa muutoksessa ja kehityksessä. Liity kanssamme tälle tutkimus- ja pohdiskelumatkalle Jänikset:stä, jonka vaikutukset tuntuvat kaikilla modernin elämän osa-alueilla.
| Jänikset | |
|---|---|
.jpg) Rusakko (Lepus europaeus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jäniseläimet Lagomorpha |
| Heimo: |
Jänikset Leporidae Fischer, 1817 |
| Katso myös | |
Jänikset,[1][2][3] joskus myös jänikset ja kaniinit[4] (Leporidae) on jäniseläinten heimo. Ne eroavat samaan jäniseläinten lahkoon kuuluvista piiskujäniksistä sillä, että niillä on lyhyt ja pörröinen häntä, pitkät korvat ja takajalat. Jäniksiä on maailmassa 11 sukua ja 61 lajia[5]. Ne voidaan jaotella varsinaisiin jäniksiin ja kaniineihin. Kaniinien ja varsinaisten jänisten ero on siinä, että useimmat kaniinit elävät maan alla käytävissä, kun vain harvoilla jänislajeilla on minkäänlaista pesää. Jäniksiä kutsutaan myös pupujusseiksi, jänöjusseiksi tai kaniineiksi.
Jänikset ovat kooltaan 25–70 senttimetriä ja painoltaan 0,4–7 kilogrammaa. Turkin väri vaihtelee yleensä harmaasta ruskeaan. Jänikset elävät monenlaisissa ympäristöissä aina tundralta sademetsiin.
Luokitus
Heimo Leporidae: jänikset
- Suku riukiunkaniinit (Pentalagus) (1 laji)
- Suku bushmannijänikset (Bunolagus) (1 laji)
- Suku sumatrankaniinit (Nesolagus) (2 lajia)
- Suku tulivuorikaniinit (Romerolagus) (1 laji)
- Suku kääpiökaniinit (Brachylagus) (1 laji)
- Suku pumpulihäntäkaniinit (Sylvilagus)
- Alasuku Tapeti (6 lajia)
- Alasuku Sylvilagus (8 lajia)
- Alasuku Microlagus (2 lajia)
- Suku kaniinit (Oryctolagus) (1 laji)
- Suku ugandankaniinit eli bunyoronkaniinit (Poelagus) (1 laji)
- Suku kalliokaniinit (Pronolagus) (3 lajia)
- Suku vuohikaniinit (Caprolagus) (1 laji)
- Suku jänikset eli varsinaiset jänikset (Lepus)
- Alasuku Macrotolagus (1 laji)
- Alasuku Poecilolagus (1 laji)
- Alasuku Lepus (3 lajia)
- Alasuku Proeulagus (8 lajia)
- Alasuku Eulagos (10 lajia)
- Alasuku Sabanalagus (2 lajia)
- Alasuku Indolagus (3 lajia)
- Alasuku Sinolagus (1 laji)
- Alasuku Tarimolagus (1 laji)
- Alasuku (Epämääräinen, Incertae sedis) (2 lajia)
Katso myös
Lähteet
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 272–285. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals) Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6
- ↑ Halkka, Antti; Miettinen, Kaarina ym.: Kotimaan luonto-opas, s. 340–341. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19804-8
- ↑ Laukkanen, Anna-Maija; Virtanen, Matti: Koko perheen eläinkirja, s. 104–105. (Toinen painos) Vantaa: Kirjalito, 1997. ISBN 951-28-1927-9
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi, osoite arkistoitu versio Wayback Machinessa) web.archive.org. 2008. Viitattu 20.8.2011.
- ↑ Wilson & Reeder's Mammal Species of the World, 3rd edition: Preface (englanniksi) Luettu 20.8.2011