Tämän päivän artikkelissa tutkimme Järvilakeuden kansalaisopisto:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien Järvilakeuden kansalaisopisto on synnyttänyt laajan kirjon mielipiteitä ja tunteita, ja siitä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri alueilla. Vuosien varrella Järvilakeuden kansalaisopisto on osoittanut merkityksensä yhteiskunnassa, käynnistänyt kiihkeitä keskusteluja ja vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään. Tässä artikkelissa perehdymme Järvilakeuden kansalaisopisto:n eri puoliin ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Valmistaudu astumaan Järvilakeuden kansalaisopisto:n kiehtovaan maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.
Järvilakeuden kansalaisopisto aloitti toimintansa vuodenvaihteessa 2009. Uusi opisto muodostui entisen Kauhavan-Härmäin kansalaisopiston ja Järviseudun opiston yhdistyessä. [1] Opiston toiminta-alueeseen kuuluvat Evijärvi, Kauhava ja Lappajärvi. Syksyllä 2009 käynnistyi myös taiteen perusopetus uuden Kauhavan alueella teatteritaiteen alalla. Opetustunteja lukuvuodessa on yli 14 000. Järvilakeuden kansalaisopistossa pyritään järjestämään opetusta tasapuolisesti laajan alueen kunnissa ja kaupunginosissa.
Opetuksen painopiste on taide- ja taitoaineissa kuten kädentaidot, teatteri-ilmaisu, musiikki, tanssi ja kuvataide. Lisäksi opisto järjestää terveys-, kulttuuri- ja kieliopintoja. Se järjestää myös taiteen perusopetusta ja avointa yliopisto-opetusta.
Opistossa on runsaat 4 tuhatta opiskelijaa, tunteja järjestetään noin 14 tuhatta vuodessa.
Kataja, Johanna: Kuntoa, kulttuuria ja kasvamista - Järviseudun Opisto 40 vuotta. Lappajärvi: Järviseudun opiston kannatusyhdistys, 2006. ISBN 952-92-1063-9
