Tässä artikkelissa aiomme tutkia Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2002:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt monien huomion vuosien varrella. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2002 on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena. Kun perehdymme tähän aiheeseen syvemmälle, huomaamme sen seuraukset eri aloilla sekä sitä ympäröivät edistysaskeleet ja haasteet. Tutkimme kriittistä ja analyyttistä lähestymistapaa käyttämällä Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2002:n merkitystä nykymaailmassa ja sitä, miten se on muokannut käsitystämme ja ymmärrystämme siitä. Tämän artikkelin avulla toivomme tarjoavamme syvemmän ja täydellisemmän näkemyksen Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2002:stä ja kutsuen lukijamme pohtimaan sen merkitystä ja merkitystä nykyään.
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Turnauspuu ja osa alkulohkoista on ristiriidassa enwikin kanssa.
Vuoden 2002 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Etelä-Koreassa ja Japanissa31. toukokuuta – 30. kesäkuuta. Ne olivat samalla sekä ensimmäiset Aasian mantereella järjestetyt että ensimmäiset kahden maan kesken jaetut jalkapallon MM-kisat.
Kisoihin osallistui 32 maata, kuten myös edellisiin, vuoden 1998 MM-kisoihin. Joukkueet jaettiin kahdeksaan neljän joukkueen lohkoon. Lohkovaiheesta pääsi jatkoon kunkin lohkon kaksi parasta joukkuetta.
Näiden kisojen lopputurnaukseen selvitti tiensä neljä ensikertalaista, Ecuador, Kiina, Senegal ja Slovenia.[1] Senegal onnistui kisoissa näistä joukkueista parhaiten: se pääsi alkulohkostaan jatkoon muun muassa voitettuaan ensimmäisessä ottelussaan Ranskan, edellisten MM-kisojen mestarin, ja eteni neljännesvälierävoiton tuloksena puolivälieriin, joissa se hävisi Turkille.
Turnauksessa tapahtui useita yllätyksiä jo lohkovaiheessa: ennakkosuosikkeihin lukeutuneet Argentiina, Portugali ja hallitseva mestari Ranska putosivat. Myös kisojen isäntämaiden menestys yllätti, molemmat voittivat alkulohkonsa ja Etelä-Korea ylsi lopulta peräti pronssiotteluun saakka voitettuaan neljännesvälierissä Italian ja puolivälierissä Espanjan.
Loppuottelussa kohtasivat lopulta kaksi historian menestyksekkäintä jalkapallomaata, Brasilia ja Saksa.[2] Voittajaksi selvisi Brasilia, joka saavutti jo viidennen maailmanmestaruutensa.[3] Voittajajoukkueen hyökkääjä Ronaldo oli kisojen paras maalintekijä kahdeksalla osumallaan, mutta turnauksen parhaana pelaajana palkittiin kuitenkin Saksan maalivahti Oliver Kahn, joka pelasi kisoissa viisi nollapeliä. Virallisena kisapallona toimi Adidas Fevernova.
Stadionit
Kisat pelattiin yhteensä kahdellakymmenellä eri stadionilla, joista kymmenen Japanissa ja kymmenen Etelä-Koreassa. Lähes kaikki stadionit rakennettiin varta vasten maailmanmestaruuskisoja varten.
Seuraavassa listassa tiedot mainitaan seuraavassa järjestyksessä: stadionin englanninkielinen nimi, kaupunki, yleisökapasiteetti ja valmistumiskuukausi.