Nykymaailmassa Jan de Bont on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja teknologiaan Jan de Bont on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja kansalaisten keskuudessa. Sen vaikutus on tuntunut ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja se on herättänyt sekä ihailua että kiistoja. Tässä artikkelissa analysoimme yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti Jan de Bont:n tärkeimpiä näkökohtia, jotta voimme tarjota maailmanlaajuisen ja kattavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on vaikuttanut niin paljon tänään.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Jan de Bont | |
---|---|
![]() Jan de Bont vuonna 1973. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. lokakuuta 1943 Eindhoven, Alankomaat |
Ammatti | elokuvaohjaaja, tuottaja, elokuvaaja |
Puoliso |
Monique van de Ven (1977–1988) Trish Reeves |
Ohjaaja | |
Aktiivisena | 1965– |
Tunnetuimmat ohjaukset |
Speed – Kuoleman kyydissä Twister The Haunting – paholaistalo Lara Croft Tomb Raider: Elämän lähde |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Jan de Bont (s. 22. lokakuuta 1943 Eindhoven, Alankomaat) on alankomaalainen elokuvaohjaaja, tuottaja ja elokuvaaja.
De Bont aloitti uransa kuvaajana 1960-luvulla. 1970-luvun alussa hän tuli tunnetuksi yhteistyöstään ohjaaja Paul Verhoevenin kanssa kuvattuaan tälle muun muassa elokuvan Turkkilaisia makeisia (1973). 1980-luvulla hän siirtyi Hollywoodiin, jossa hän kuvasi muun muassa elokuvat Die Hard – vain kuolleen ruumiini yli (1988), Punaisen lokakuun metsästys (1990), Basic Instinct – vaiston varassa (1992) ja Tappava ase 3 (1992). Hän teki debyyttinsä ohjaajana vuonna 1994 elokuvalla Speed – Kuoleman kyydissä. Tuottajana hän on toiminut muun muassa Steven Spielbergin elokuvassa Minority Report (2002).
De Bont on ollut neljä kertaa ehdolla Razzie-palkinnon saajaksi.