Tässä artikkelissa Jankko:n aihetta käsitellään eri näkökulmista, jotta voidaan tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä tärkeästä aiheesta. Keskustellaan Jankko:n historiallisesta taustasta, viimeaikaisista edistysaskeleista, käytännön seurauksista ja mahdollisista tulevaisuuden trendeistä. Lisäksi tarkastellaan aiheesta olemassa olevia erilaisia mielipiteitä ja lähestymistapoja sekä aiheesta yleensä nousevia keskusteluja. Se pyrkii tarjoamaan lukijalle syvän ja ajantasaisen ymmärryksen Jankko:stä tarjoamalla asiaankuuluvaa tietoa ja kriittistä analyysiä, joka rikastaa heidän tietämystään tästä aiheesta.
Jankko on viljelymaan maakerros, joka sijaitsee ruokamullan ja pohjamaan välissä.[1] Se on usein muita kerroksia tiiviimpää.[2] Suomen kivennäismaiden jankko on uuttunut ja usein pohjamaata vaaleampaa. Jankon ravinteisuus on ruokamultaan ja pohjamaahan verrattuna vähäisempää. Toisinaan hiesu- ja hiesusavipeltojen jankko kovettuu eristäväksi maakerrokseksi.[3]