Jatkoaika

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Jatkoaika, käsite, joka on noussut merkityksellisemmäksi viime vuosina, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Jatkoaika on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen keskustelua, tutkimusta ja erilaisia ​​tulkintoja. Ajan myötä Jatkoaika:stä on tullut kiinnostava aihe sekä akateemisessa maailmassa että päivittäisessä keskustelussa, ja sen vaikutus on levinnyt useille alueille, ja siitä on tullut perustavanlaatuinen vertailukohta ajankohtaisten ilmiöiden ymmärtämiselle. Tässä katsauksessa tarkastellaan erilaisia ​​näkökulmia Jatkoaika:een, jotta saadaan laaja ja rikastuttava näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksesta nyky-yhteiskunnassa.

Tämä artikkeli kertoo urheilun käsitteestä. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.

Jatkoaika on useiden urheilulajien sääntöihin kuuluva ylimääräinen peliaika, joka pelataan tasatulokseen päättyneen varsinaisen peliajan jälkeen, jos ottelun voittaja on saatava ratkaistua. Jatkoajan kesto on määritelty kunkin lajin säännöissä.

Jalkapallo

Jalkapallossa on tavallisesti kaksi 45 minuutin pituista puoliaikaa. Jos ottelu on tasan ja sitä ei voi päättää tasapeliin (esimerkiksi pudotuspelimuotoisissa cup-turnauksissa), pelataan yleensä kaksi kertaa viidentoista minuutin jatko-ottelu. Joissakin turnauksissa on käytetty kultainen maali tai hopeinen maali -sääntöä (peli ratkeaa heti, kun on tehty maali tai sen puoliajan lopussa jossa maali on tehty)[1], mutta yleensä jatko-ottelu pelataan loppuun ja ottelun tulokseksi merkitään varsinaisessa ja jatko-ottelussa tehtyjen maalien summa. Mikäli jatko-ottelukin päättyy tasan, voittaja ratkaistaan yleensä rangaistuspotkukilpailussa.[2]

Jääkiekko

Jääkiekossa on tavallisesti kolme 20 minuutin pituista erää. Jos ottelu on niiden jälkeen tasan, pelataan yleensä jatkoaika. Se pelataan aina äkkikuolemaperiaatteella eli peli ratkeaa, kun syntyy maali. Erien pituudesta on vaihtelua: joissakin peleissä pelataan 20 minuutin jatkoeriä, kunnes tehdään maali (esimerkiksi ammattilaissarjojen pudotuspelit); toisaalta voidaan pelata ennaltamäärätty aika (5–20 min), jonka jälkeen on rangaistuslaukauskilpailu. Näin toimitaan turnauksissa ja ammattilaissarjojen runkosarjaotteluissa. Nykyään jääkiekossa ottelu ei voi päättyä tasapeliin; tasapelit olivat yleisiä vielä 2000-luvun alussa ennen sääntömuutoksia.

Jääkiekon SM-Liigan jatkoaika on runkosarjassa 5 minuuttia ja se pelataan 3vs3 kentällisellä. Pudotuspeleissä 20min jatkoeriä kerralaan, ennen kun maali tulee ja ne pelataan 5vs5 kentällisillä.[3]

Käsipallo

Käsipallossa pelataan yleensä kaksi viiden minuutin mittaista jatkoerää. Jos peli on niiden jälkeen edelleen tasan, pelataan toiset kaksi viisiminuuttista erää. Näiden jälkeen ottelu ratkaistaan rangaistusheittokilpailussa.[4]

Lähteet

  1. Football Rules: Golden Goal talkfootball.co.uk. Viitattu 20.5.2009. (englanniksi)
  2. Football Events: The Penaly Shoot Out talkfootball.co.uk. Viitattu 20.5.2009. (englanniksi)
  3. Liiga | Kiekkoareena www.kiekkoareena.com. Viitattu 13.3.2025.
  4. Suomen Käsipalloliitto: Käsipalloilun pelisäännöt (doc) finnhandball.net. 1.8.2005. Viitattu 20.5.2009.