Jääkiekon SM-liiga

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Jääkiekon SM-liiga:tä ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Jääkiekon SM-liiga on ollut kiinnostava ja keskustelun aihe useilla alueilla. Analysoimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa, sen merkitystä akateemisella alalla ja sen vaikutusta teknologian kehitykseen. Lisäksi tutkimme, kuinka Jääkiekon SM-liiga on muokannut ihmisten mielipiteitä ja asenteita ajan mittaan ja kuinka se on edelleen vertailukohta nykymaailmassa. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Jääkiekon SM-liiga:tä ja tarjoamaan kattavamman kuvan sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään.

Jääkiekon SM-liiga
Liigan vuonna 2024 käyttöön ottama 50-vuotisjuhlalogo.
Liigan vuonna 2024 käyttöön ottama 50-vuotisjuhlalogo.
Laji Jääkiekko
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1975
Edeltäjä SM-sarja
Toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen[1]
Joukkueita 16
Hallitseva mestari Tappara
Eniten mestaruuksia Tappara (13[2])
Alempi taso Mestis
Suomi-sarja
II-divisioona
III-divisioona
IV-divisioona
V-divisioona
TV MTV Katsomo
MTV3
Sivusto liiga.fi

Jääkiekon SM-liiga (markkinoinnissa myös pelkkä Liiga[3]) on Suomen jääkiekon miesten pääsarja. Se perustettiin vuonna 1975 korvaamaan vanha SM-sarja, jota pelattiin vuosina 1928–1975. SM-liiga toimii erillään Suomen Jääkiekkoliiton toiminnasta. SM-liiga on Suomen suosituin urheilusarja yleisömäärillä mitattuna.[4]

Historia

Liiga perustettiin 24. toukokuuta 1975 Tampereella korvaamaan SM-sarja, jota oli pelattu vuodesta 1928 alkaen. Käänteentekevässä organisaatiouudistuksessa pääsarja erotettiin muusta sarjakiekkoilusta, josta jäi huolehtimaan Suomen Jääkiekkoliitto. Liitto huolehtii myös jääkiekon perustyöstä sekä valmennus- ja kasvatustyöstä sekä Suomen maajoukkueista.lähde?

Liigauudistus merkitsi mestaruuden ratkaisemista pudotuspeleillä. Aluksi SM-liigassa oli 10 seuraa. Sarja laajeni 12-joukkueiseksi kaudella 1988–1989. Vuonna 2000 SM-liigaa laajennettiin yhdellä joukkueella, jonka jälkeen sarja suljettiin siten, etteivät joukkueet voineet pudota liigasta tai vastaavasti nousta sinne alemmasta sarjasta. Kaudeksi 2005–2006 sarjaan nostettiin Mestis-voittaja KalPa, joka täytti liigapaikkaan vaaditut kriteerit. Liigakarsinnat palautettiin kaudeksi 2008–2009. Edellytyksenä nousulle karsinnat selvittäneen Mestis-joukkueen olisi kuitenkin pitänyt ostaa hävinneen liigajoukkueen osake liigan määrittelemällä hinnalla. Muussa tapauksessa hävinnyt liigajoukkue olisi jatkanut pelaamista liigassa. Kaudesta 2013–2014 lähtien liigakarsinnat korvasi lisenssijärjestelmä, jossa Mestiksen voittaja voi anoa pääsarjalisenssiä. Mikäli se myönnetään, seura nousee liigaan yhden kauden siirtymäajan jälkeen.lähde?

Vuosina 1976–1980 ja 1985–1988 pudotuspeleihin pääsi neljä joukkuetta. Vuosien 1981–1984 ja 1989–1992 pudotuspeleissä pelasi sen sijaan kuusi joukkuetta, joista kaksi parasta pääsi suoraan välieriin. Vuodesta 1993 vuoteen 2003 pudotuspeleihin osallistui kahdeksan joukkuetta ja vuodesta 2004 lähtien on osallistunut kymmenen joukkuetta, joista kuusi parasta on päässyt suoraan puolivälieriin.lähde? Kaudesta 2024–2025 alkaen pudotuspeleihin pääsee kymmenen sijaan 12 joukkuetta, joista neljä ensimmäistä etenee suoraan puolivälieriin. Lisäksi runkosarjan kaksi viimeistä joukkuetta kohtaa toisensa paras seitsemästä -ottelusarjassa, jonka häviäjä joutuu karsimaan Mestiksen voittanutta joukkuetta vastaan.[5]

Vuoden 2020 SM-liigakausi lopetettiin 13. maaliskuuta 2020 koronaviruspandemian vuoksi. Päätöksen vuoksi runkosarjan päätöskierros ja pudotuspelit jäivät pelaamatta, ja vuoden 2020 jääkiekon Suomen mestaruus jätettiin myöntämättä.[6]

Kaudella 2022–2023 sarjassa koettiin murros ulkomaalaispelaajien osalta, sillä sarjassa pelasi ennätysmäärä ruotsalaisia pelaajia. Kasvu aiempiin vuosiin oli merkittävää, sillä ruotsalaisia oli yli kymmenen enemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2023 alussa ruotsalaisia oli 36, kun vielä vuonna 2015 heitä oli neljä. Ruotsalaispelaajien määrälle oli monia syitä. Yksi vaikuttava tekijä oli Venäjän käymä hyökkäyssota, joka vapautti KHL:sta pelaajia lähinnä Ruotsiin ja Sveitsiin. Myös pohjoisamerikkalaisten pelaajien määrä sekä Suomessa että Ruotsissa vähentyi kaudesta 2021–2022 alkaen, minkä johdosta Suomeen tuli ruotsalaispelaajia.[7] Kauden 2024–2025 alussa Ilves sivusi miesten jääkiekkoliigan ennätystä, kun joukkue otti seitsemän peräkkäistä kolmen pisteen voittoa kauden alussa.[8]

  • Tunnus vuosina 1975–1984.
    Tunnus vuosina 1975–1984.
  • Tunnus vuosina 1984–1997.
    Tunnus vuosina 1984–1997.
  • Tunnus vuosina 1997–2005.
    Tunnus vuosina 1997–2005.
  • 30-vuotisjuhlamerkki
    30-vuotisjuhlamerkki
  • Tunnus vuosina 2005–2013.
    Tunnus vuosina 2005–2013.
  • Tunnus vuodesta 2013.
    Tunnus vuodesta 2013.
  • 50 vuotis-juhlavuoden logo 2024–2025.
    50 vuotis-juhlavuoden logo 2024–2025.

Kauden rakenne

Kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti kotiottelussa ja kahdesti vierasottelussa tai kolmesti lohkotoverien kohdalla. Eli jokainen joukkue pelaa neljä ottelua jokaista muuta vastaan, paitsi kuusi ottelua kahta lohkotoveriaan vastaan.lähde? Näin kukin joukkue pelaa runkosarjassa yhteensä 60 ottelua. 60 ottelun sarjan pohjana on nelinkertainen sarjamalli, jota rytmittävät välisarjat. Kukin SM-liigajoukkue pelaa muita vastaan runkosarjassa neljästi. Poikkeuksena ovat oman välisarjan joukkueet, joista kukin joukkue kohtaa yhden kuudesti, yhden neljästi ja yhden kahdesti. Ennen kautta 2024–2025 kolmen joukkueen välisarjoja oli viisi. Kaudesta 2024–2025 alkaen niitä on neljä ja niissä on jokaisessa neljä joukkuetta. Ratkaisulla tavoitellaan paikallispelejä, jotka ovat taloudellisesti tuottoisia.[5]

Ennen kautta 2024–2025 runkosarjan kuusi parasta joukkuetta pääsi pudotuspeleihin, minkä lisäksi runkosarjassa sijoille 7.–10. sijoittuneet neljä joukkuetta pelasivat pudotuspelikarsinnat kolmen pelin sarjana, siten että pudotuspeleihin eteni yhteensä kahdeksan joukkuetta. Pudotuspelit ja loppuottelusarja pelataan seitsemän pelin sarjoina (poikkeuksellisesti paras viidestä järjestelmällä kauden 2020–2021 pudotuspeleissä). Välierien häviäjät ottelevat pronssista yksiosaisessa pronssiottelussa.[9][10]

Kaudesta 2024–2025 alkaen vain kahden joukkueen kausi päättyy runkosarjaan, vaikka sarja kasvaa 16 joukkueen kokoiseksi Kiekko-Espoon noustessa Liigaan. SM-liigan urheilujohtaja Jussi Markkanen totesi keväällä 2024, että uudistuksen tarkoitus on lisätä sarjan kiinnostavuutta keväisin. Kaudesta 2024–2025 alkaen SM-liigasta voi ainakin periaatteessa pudota, jos joukkue häviää runkosarjan kahden viimeisen joukkueen välisen paras seitsemästä -ottelusarjan ja kärsii tappion karsintasarjassa myös Mestiksen voittajalle. Nousu Mestiksestä SM-liigaan on kuitenkin uudistuksen jälkeen edelleen vaikeaa, sillä nousijaehdokkaan on täytettävä SM-liigan tiukat lisenssivaatimukset 30. huhtikuuta mennessä.[5]

Tuomarit

SM-liigan tuomari Reijo Ringbom
Pääartikkeli: Jääkiekon SM-liigan tuomarit
Kaikki SM-liigan tuomarit artikkelissa Luettelo jääkiekon SM-liigan tuomareista

Jääkiekon SM-liigaa tuomaroi kaudella 2017–2018 yhteensä 22 päätuomaria sekä 17 linjatuomaria. SM-liigaa tuomitaan neljän tuomarin järjestelmällä (2 päätuomaria ja 2 linjatuomaria). Eniten tuomaroineet tuomarit ovat tuomaroineet yli 500 SM-liigaottelua. 500 ottelun rajan ovat rikkoneet Markku Kruus (532), Antti Hämäläinen (518), Jyri Rönn (511) sekä Reijo Ringbom 849 ottelullaan.[11] Eniten otteluita on tuominnut Timo Favorin, joka lopetti tuomariuransa helmikuussa 2019 tuomittuaan tuhannennen ottelunsa. Parhaaksi tuomariksi pelaajat ovat äänestäneet Jari Levosen ja parhaaksi linjatuomariksi Juha Suoraniemen.lähde?

Kaudella 2018–2019 otettiin otteluiden tuomaroinnissa käyttöön tilannehuone eli TH, joka rakennettiin Helsinkiin. Siellä otteluiden tapahtumia seurataan keskitetysti usean videotuomarin voimin. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä esimerkiksi NHL:ssa.[12]

Televisiointi

Pääartikkeli: Jääkiekon televisiointi Suomessa
Nelosen liigastudio semifinaaleissa 2006.

Vuoteen 2005 asti MTV3 televisioi sunnuntaisin runkosarjan yhden ottelun maksuttomana, jolloin selostajina toimivat Pentti Lindegren, Mika Saukkonen ja Timo Jutila. Pudotuspelien osalta MTV3 lähetti suorana valikoituja puolivälierä- ja välieräotteluita sekä huhtikuun loppuottelut. Jääkiekkolähetyksiä kutsuttiin nimellä Hockey Night. Lisäksi MTV3 tarjosi parina viimeisenä televisiointivuonnaan lisää otteluita maksullisella MTV3+-kanavalla.lähde?

Kaudeksi 2005–2006 esitysoikeudet siirtyivät Neloselle, joka esitti suorana huhtikuun finaalipelit. Tämän lisäksi viikoittain Nelosella esitettiin aiemmin viikkomakasiini sekä joka pelipäivä illan päätteeksi kierroksen kaikki maalit. Runkosarjan pelejä sekä puolivälieriä esittää suorina maksullinen Canal+, ja kommentaattoreina toimivat J-P Jalo ja Juhani Tamminen.lähde?

Kaudesta 2007–2008 lähtien Nelonen lähetti myös yhden runkosarjaottelun suorana joka kuukausi, mutta viikkomakasiini lopetettiin tuolle kaudelle kierrosten maalikoosteiden säilyessä.lähde?

Kaudella 2009–2010 SM-liiga siirtyi ensimmäistä kertaa sen historian aikana kokonaan maksukanavien puolelle. Otteluja televisioi pääasiassa URHOtv, jonka lisäksi Nelonen siirsi aiemmin ilmaisen kuukauden pelin Urheilukanavalta Nelonen Sport Pro:lle. Kausi oli myös ensimmäinen, jolloin finaalipelejä ei nähty Suomen televisiossa muualta kuin maksukanavilta, sillä ne nähtiin vain Nelonen Sport Pro:lla. Vaikka asioiden yhteyttä ei ole tutkittu, totuus on se, että kaudella 2010–2011 SM-liigaottelujen katsojamäärät putosivat suurimmalla osalla joukkueista. Vain Jokerit, Kärpät ja Ässät saivat runkosarjan päätteeksi nousua katsojakeskiarvoonsa edellisvuoteen verrattuna. Kaudella 2013–2014 kuvausoikeudet siirtyivät kokonaan Neloselle. Kauden jokaisen pelin pystyi katsomaan Nelonen Pro -kanavalta ja Ruutu+-palvelusta. Kaudesta 2018–2019 alkaen Telia omistaa oikeudet kuudeksi kaudeksi eteenpäin. MTV3 ja Sub alkoivat näyttää 14 vuoden tauon jälkeen otteluita maksutta kaudesta 2019–2020 alkaen.lähde?

Osallistuvat joukkueet

Joukkue Kotikaupunki Areena Kapasiteetti Päävalmentaja Kapteeni
HIFK Helsinki Helsingin jäähalli 8 200 Suomi Ville Peltonen Suomi Ilari Melart
HPK Hämeenlinna Pohjantähti Areena 5 360 Suomi Mikko Manner Suomi Petteri Nikkilä
Ilves Tampere Nokia Arena 12 700 Suomi Tommi Niemelä Suomi Niklas Friman
Jukurit Mikkeli Let’s Go Areena 4 200 Suomi Marko Tuomainen Suomi Jesper Piitulainen
JYP Jyväskylä LähiTapiola Areena 4 437 Ruotsi Johan Pennerborn Suomi Teemu Eronen
KalPa Kuopio Olvi Areena 5 300 Suomi Petri Karjalainen Suomi Tuomas Kiiskinen
Kiekko-Espoo[13] Espoo Espoo Metro Areena 6 982 Suomi Jyrki Aho Suomi Ville Lajunen
KooKoo Kouvola Lumon Areena 4 750 Suomi Jouko Myrrä Suomi Otto Paajanen
Kärpät Oulu Oulun Energia Areena 6 300 Suomi Ville Mäntymaa Suomi Marko Anttila
Lukko Rauma Kivikylän Areena 4 500 Suomi Tomi Lämsä Suomi Sebastian Repo
Pelicans Lahti Isku Areena 4 403 Suomi Juhamatti Yli-Junnila Suomi Miika Roine
SaiPa Lappeenranta Kisapuiston jäähalli 4 820 Suomi Raimo Helminen Suomi Ville Petman
Sport Vaasa Vaasan Sähkö Areena 5 185 Suomi Juuso Hahl Ruotsi Sebastian Stålberg
Tappara Tampere Nokia Arena 12 700 Ruotsi Rikard Grönborg Suomi Otto Rauhala
TPS Turku Gatorade Center 10 500 Suomi Tommi Miettinen Suomi Casimir Jürgens
Ässät Pori Enersense Areena 6 150 Suomi Jarno Pikkarainen Suomi Jan-Mikael Järvinen

Aiempia liigaseuroja

SM-liigaseurat aikajanalla

1970 1980 1990 2000 2010 2020
75
76		 76
77		 77
78		 78
79		 79
80		 80
81		 81
82		 82
83		 83
84		 84
85		 85
86		 86
87		 87
88		 88
89		 89
90		 90
91		 91
92		 92
93		 93
94		 94
95		 95
96		 96
97		 97
98		 98
99		 99
00		 00
01		 01
02		 02
03		 03
04		 04
05		 05
06		 06
07		 07
08		 08
09		 09
10		 10
11		 11
12		 12
13		 13
14		 14
15		 15
16		 16
17		 17
18		 18
19		 19
20		 20
21		 21
22		 22
23		 23
24		 24
25
HIFK
Ilves
Tappara
TPS
Ässät
Jokerit
Lukko
KOOVEE
Sport
FoPS
Kiekkoreipas Hockey-Reipas Reipas Lahti Pelicans
Kärpät
SaiPa
HPK
JyP HT JYP
KalPa
KooKoo
JoKP
K-Espoo Blues K-Espoo
TuTo
Jukurit

Joukkueiden sijoitukset SM-liigassa

1975–2000

Kausi 75–76 76–77 77–78 78–79 79–80 80–81 81–82 82–83 83–84 84–85 85–86 86–87 87–88 88–89 89–90 90–91 91–92 92–93 93–94 94–95 95–96 96–97 97–98 98–99 99–00
Joukkueita 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12
HIFK 4 4 5 4 1 4 3 1 5 5 2 3 3 6 5 5 3 6 8 5 6 9 1 2 4
Ilves 7 6 4 7 8 6 8 3 6 1 6 5 4 3 2 10 9 8 7 12 8 4 2 6 8
Tappara 2 1 2 1 5 2 1 4 1 6 1 1 1 4 3 6 11 9 4 10 5 8 6 9 5
TPS 1 2 3 3 4 3 2 5 4 2 4 4 5 1 1 1 5 1 2 1 2 2 5 1 1
Ässät 3 5 1 2 2 5 4 7 2 4 7 6 7 12 – 8 4 4 5 3 7 7 8 10 11
Jokerit 6 7 10 8 9 9 9 2 7 8 9 10 – – 10 9 1 5 1 2 1 1 3 5 2
Lukko 5 9 9 6 6 10 10 10 – 7 8 8 2 7 9 11 6 7 3 4 3 10 9 11 6
KOOVEE 8 3 8 9 10 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Sport 10 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
FoPS 9 10 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Pelicans1 – 8 6 5 7 7 6 8 9 10 – – – – – 7 10 12 12 – – – – – 12
Kärpät – – 7 10 3 1 5 9 3 3 3 2 6 11 – – – – – – – – – – –
SaiPa – – – – – 8 7 6 8 9 10 – – 10 8 12 – – – – – 11 7 4 9
HPK – – – – – – – – 10 – – – – 8 7 3 8 2 9 9 4 3 10 3 3
JYP2 – – – – – – – – – – 5 7 9 2 6 4 2 3 6 6 10 5 11 8 10
KalPa – – – – – – – – – – – 9 8 5 4 2 7 10 10 8 11 12 12 12 –
KooKoo – – – – – – – – – – – – 10 9 11 – – – – – – – – – –
JoKP – – – – – – – – – – – – – – 12 – 12 – – – – – – – –
Blues3 – – – – – – – – – – – – – – – – – 11 11 7 9 6 4 7 7
TuTo – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 11 12 – – – –
Kausi 75–76 76–77 77–78 78–79 79–80 80–81 81–82 82–83 83–84 84–85 85–86 86–87 87–88 88–89 89–90 90–91 91–92 92–93 93–94 94–95 95–96 96–97 97–98 98–99 99–00

1 = 1976–1985 Kiekkoreipas, 1990–1991 Hockey-Reipas, 1991–1994 Reipas Lahti
2 = 1985–1997 JyP HT
3 = 1992–1998 Kiekko-Espoo

2000–

Kausi 00–01 01–02 02–03 03–04 04–05 05–06 06–07 07–08 08–09 09–10 10–11 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 18–19 19–20* 20–21 21–22 22–23 23–24 24–25
Joukkueita 13 13 13 13 13 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 15 15 15 15 15 15 15 15 15 16
HIFK 6 10 7 3 5 4 6 7 9 6 1 6 8 10 7 2 4 3 4 6 3 6 4 7
Ilves 3 7 13 6 7 6 7 8 10 14 8 14 14 11 10 14 8 11 8 4 8 3 3 5
Tappara 2 2 1 9 8 5 5 3 13 7 11 12 2 2 2 1 1 2 3 3 4 1 1 1
TPS 1 4 8 2 6 10 9 10 8 1 13 10 13 13 13 7 5 4 6 11 2 2 10 8
Ässät 13 11 10 11 10 2 13 14 14 13 5 7 1 12 9 12 9 8 15 9 12 15 7 11
Jokerit 5 1 4 7 2 11 2 4 6 10 7 3 5 9 – – – – – – – – – – –
Lukko 7 12 9 5 4 13 10 9 11 5 3 9 4 3 4 6 12 9 7 2 1 8 5 9
Sport – – – – – – – – – – – – – – 14 10 14 15 11 15 10 12 14 10
Pelicans 8 5 12 13 13 12 8 6 7 12 14 2 11 7 12 8 7 10 5 14 6 10 2 2
Kärpät 4 6 2 1 1 3 1 1 2 8 10 8 9 1 1 3 10 1 2 1 7 7 9 3
SaiPa 10 13 11 12 12 7 11 11 12 11 12 11 10 4 8 5 15 7 9 12 13 14 15 15
HPK 11 3 3 4 3 1 3 12 5 2 9 13 7 8 11 13 6 12 1 7 11 9 12 14
JYP 12 9 6 10 9 9 12 5 1 3 4 1 3 5 3 4 3 5 10 8 15 13 13 13
KalPa – – – – 14 14 13 3 4 6 5 6 14 6 9 2 6 12 10 5 11 6 4
KooKoo – – – – – – – – – – – – – – – 11 13 14 13 5 9 4 8 12
Blues / K-Espoo 9 8 5 8 11 8 4 2 4 9 2 4 12 6 5 15 – – – – – – – –
Jukurit – – – – – – – – – – – – – – – – 11 13 14 13 14 5 11 6
Kausi 00–01 01–02 02–03 03–04 04–05 05–06 06–07 07–08 08–09 09–10 10–11 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 18–19 19–20* 20–21 21–22 22–23 23–24 24–25

*Kausi jäi koronaviruspandemian takia kesken, taulukossa on esitetty runkosarjan pistekeskiarvojen mukaiset sijoitukset.

Voittajat

Katso myös: Luettelo jääkiekon SM-mitalisteista
Joukkue SM-liigan mestaruudet Suomen mestaruudet
TBK / Tappara[huom 1] 13 20
TPS 10 11
Kärpät 8 8
Jokerit 5 6
HIFK 4 7
Ässät 2 3
HPK 2 2
JYP 2 2
Ilves 1 16
Lukko 1 2
Koo-Vee – 1
HJK – 3
KIF – 3
HSK – 2
Hämeenlinnan Tarmo – 2
Porin Karhut – 1
RU-38 – 1
Tampereen Palloilijat – 1
Viipurin Reipas – 1

Yleisömäärät

Kausi Yleisökeskiarvo
2001–2002 5 231
2002–2003 5 148
2003–2004 5 101
2004–2005 5 143
2005–2006 5 032
2006–2007 4 984
2007–2008 5 101
2008–2009 4 933
2009–2010 4 976
2010–2011 4 850
2011–2012 5 108
2012–2013 5 213[20]
2013–2014 4 974
2014–2015 4 337
2015–2016 4 250
2016–2017 4 327[21]
2017–2018 4 254
2018–2019 4 232
2019–2020 4239[22]

lähde?

Jäähallit

Tampereen Kannen areenan avajaiset 3. joulukuuta 2021 ja Tapparan ja Ilveksen välinen jääkiekko-ottelu.
Sija Jäähalli Katsojakapasiteetti
 Kaupunki
1. Nokia Arena 12 700 Tampere
2. Gatorade Center 10 500 Turku
3. Helsingin jäähalli 8 200 Helsinki
4 Espoo Metro Areena 6 982 Espoo
5. Oulun Energia Areena 6 400 Oulu
6. Enersense Areena 6 150 Pori
7. Lumon Areena 5 950 Kouvola
8. Pohjantähti-Areena 5 360 Hämeenlinna
9. Olvi Areena 5 300 Kuopio
10. Vaasan Sähkö Areena 5 200 Vaasa
11. Kisapuiston jäähalli 4 820 Lappeenranta
12. Kivikylän Areena 4 500 Rauma
13. LähiTapiola Areena 4 437 Jyväskylä
14.. Isku Areena 4 403 Lahti
15. Lets´Go Areena 4 200 Mikkeli

Palkinnot

Kanada-malja

Liigaorganisaation vuosittaiset tunnustuspalkinnot

Pelaajayhdistyksen vuosittain jakamat palkinnot

Hallinto

Päivitetty: 15. kesäkuuta 2019[23]

Toimiston henkilökunta

Muu henkilöstö

  • Antti Seppänen, mediatuottaja
  • Arno Hämäläinen, mediatuottaja, sosiaalinen media

Kurinpitodelegaatio

Päävideotuomari

SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja oli Kalervo Kummola 1975–1987.

Katso myös

Huomiot

  1. ↑ TBK on Tapparan edeltäjä, ja virallisissa tilastoissa seurojen mestaruudet lasketaan yhteen.[14][15][16][17][18][19]

Lähteet

  1. ↑ SM-liigan toimitusjohtaja vaihtuu – Kati Kivimäki: ”Toimitusjohtajan on sittenkin parempi tulla syvemmältä lajin piiristä” 3.5.2023. Yle. Viitattu 7.5.2023.
  2. ↑ Tappara on jääkiekon Suomen mestari 2024! liiga.fi. 28.4.2024. Viitattu 3.5.2024.
  3. ↑ Se on totta. SM-liiga on nyt Liiga. 10.9.2013. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 14.6.2017.
  4. ↑ Kirjoittaja quethas: Jääkiekon yleisömäärät 2021-2022 Ainoa mittari. 30.4.2022. Viitattu 27.1.2023.
  5. ↑ a b c SM-liigan pudotuspelit uudistuvat ja lajiväki kyseenalaistaa urheilulliset perusteet: ”Tuntuu epäreilulta” Yle Urheilu. 3.5.2024. Viitattu 3.5.2024.
  6. ↑ Hoffrén, Sami: SM-liigakausi päättyy välittömästi – mestaruutta ei jaeta 13.3.2020. Ilta-Sanomat.
  7. ↑ Ruotsalaisten määrä räjähti käsiin SM-liigassa – Sportin tähtipelaajalta yllättävä näkemys Suomen sarjan pelitavasta Yle Urheilu. 11.1.2023. Viitattu 12.1.2023.
  8. ↑ Tulikuuma Ilves sivusi jääkiekkoliigan ennätystä – Lööke hurjasteli pistepörssin kärkeen Yle Urheilu. 1.10.2024. Viitattu 1.10.2024.
  9. ↑ http://liiga.fi/uutiset/2017/06/06/nain-pelataan-liigassa-kaudella-201718
  10. ↑ http://liiga.fi/liiga/kilpailusaannot
  11. ↑ Erotuomareiden tuomaroimat ottelut Jääkiekon SM-liiga. Arkistoitu 16.9.2009. Viitattu 6.5.2009.
  12. ↑ Liigassa nähdään ensi kaudella NHL:stä tuttu uudistus - ”Yksi nykyaikaisimmista järjestelmistä” iltalehti.fi. Viitattu 1.8.2018.
  13. ↑ Huttunen, Sasha ym.: Kiekko-Espoo pelaa ensi kaudella SM-liigassa – näin paljon liigaosake maksaa Ilta-Sanomat. 5.3.2024. Viitattu 22.4.2024.
  14. ↑ Tappara Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 30.4.2016.
  15. ↑ Tappara on Suomen mestari 2016! Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 27.4.2016.
  16. ↑ Tapparan kultajuhlat käynnistyivät - katso juhlakuvat Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 28.4.2016.
  17. ↑ Ei enää hopeaa! yle.fi. Yleisradio Oy. Viitattu 28.4.2016.
  18. ↑ Tampereella juhlitaan - Tappara on Suomen mestari! iltasanomat.fi. Arkistoitu 29.4.2016. Viitattu 28.4.2016.
  19. ↑ Tapparan 13 vuoden odotus ohi MTV Oy. Arkistoitu 26.4.2016. Viitattu 28.4.2016.
  20. ↑ SM-liigakaudella 2012-13 uusi yleisöennätys Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.3.2013.
  21. ↑ Liigan yleisömäärät kasvoivat – runkosarjassa lähes kaksi miljoonaa katsojaa Liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.9.2017.
  22. ↑ Kirjoittaja quethas: Jääkiekon yleisömäärät 2019-2020 Ainoa mittari. 28.4.2020. Viitattu 27.1.2023.
  23. ↑ Yhteystiedot - Liiga liiga.fi. Viitattu 15.7.2019.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jääkiekon SM-liiga.
Jääkiekon SM-liigan kaudet
1970-luku 1975–76 1976–77 1977–78 1978–79 1979–80
1980-luku 1980–81 1981–82 1982–83 1983–84 1984–85 1985–86 1986–87 1987–88 1988–89 1989–90
1990-luku 1990–91 1991–92 1992–93 1993–94 1994–95 1995–96 1996–97 1997–98 1998–99 1999–00
2000-luku 2000–01 2001–02 2002–03 2003–04 2004–05 2005–06 2006–07 2007–08 2008–09 2009–10
2010-luku 2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17 2017–18 2018–19 2019–20
2020-luku 2020–21 2021–22 2022–23 2023–24