Nykymaailmassa Jääkiekon II-divisioona:stä on tullut erittäin kiinnostava ja merkityksellinen aihe useilla alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Jääkiekon II-divisioona on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion ja synnyttänyt merkittäviä keskusteluja, tutkimusta ja edistystä. Käsinkosketeltavalla vaikutuksellaan moderniin yhteiskuntaan Jääkiekon II-divisioona on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa lähestyä jokapäiväisen elämän eri puolia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jääkiekon II-divisioona:n vaikutuksia ja seurauksia analysoimalla sen vaikutuksia nykymaailmaan ja mahdollisia tulevaisuudennäkymiä.
Tämä artikkeli käsittelee Suomen jääkiekon neljänneksi korkeinta sarjatasoa. II-divisioona oli ennen kolmanneksi korkein sarjataso.
II-divisioona (joskus myös Rautaliiga)[1] on Suomenjääkiekon neljänneksi korkein sarjataso. Sarja on jaettu maantieteellisesti kuuteen lohkoon. Ensimmäistä kertaa vuonna 2008 ratkaistiin II-divisioonan virallinen mestari ja mestaruuden voitti Lohjan Ankat. Ankat nousivat Suomi-sarjaan.
Pelataan alueiden järjestämänä kuudessa lohkossa (1. Etelä, 2. Häme, 3. Pohjanmaa, 4. Savo-Karjala, 5. Pohjois-Suomi, 6. Länsirannikko). Suomi-sarjan karsintaan pääsevät ne lohkojen voittajat, jotka ovat halukkuutensa nousuun ilmoittaneet.
[2]