Tässä artikkelissa analysoimme Jijé:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Jijé on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo vuosia, ja sen vaikutus on havaittavissa monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Kautta historian Jijé:llä on ollut ratkaiseva rooli kulttuuri-identiteetin muodostumisessa, poliittisessa päätöksenteossa ja ihmisten välisten suhteiden kehittymisessä. Kattavan analyysin avulla tutkimme erilaisia näkökulmia Jijé:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja objektiivinen näkemys Jijé:n vaikutuksista, jotta voidaan kannustaa kriittistä ja rakentavaa pohdintaa tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Joseph "Jijé" Gillain (13. tammikuuta 1914 – 19. kesäkuuta 1980) oli belgialainen sarjakuvataiteilija.
Jijé opiskeli laajalti (puutöitä, piirtämistä ja maalausta) ennen kuin 1936 loi ensimmäisen sarjakuvahahmonsa, Jojo. Sitä seurasi pian toinen sarja Blondin et Cirage.
Vuonna 1939 hän alkoi työskennellä uudessa Spirou-sarjakuvalehdessä. Koska lehti ei toisen maailmansodan aikana voinut ottaa vastaan sarjoja ulkomailta, hän piirsi suuren osan sarjoista itse. Hän otti vastuulleen lehden pääsarjan "Spiroun" (suom. Piko), jota aiemmin oli piirtänyt ranskalainen Rob-Vel, loi oman sarjan Jean Valhardi ja keksi jatkoa amerikkalaisille sarjakuville.
Sodan jälkeen hän antoi sarjansa nuoremmille taiteilijoille: André Franquin sai Pikon ja Fantasion, René Follet & Eddy Paape Jean Valhardin ja Victor Hubinon Blondin et Ciragen.
1950-luvulla Jijé aloitti uuden villin lännen -sarjan Jerry Spring. Siitä julkaistiin suomeksi tarinat Kaksintaistelu ja Montanan villihevoset Ruudussa vuosina 1973–1974.[1] 1960-luvun puolivälissä hän alkoi piirtää Albert Uderzon Haikaralaivuetta, jota on julkaistu suomeksi Zoom-sarjakuvalehdessä, Super S- sarjakuvalehdessä sekä albumeina.
Edeltäjä: Rob-Vel |
Pikon ja Fantasion tekijä 1943–1946 |
Seuraaja: André Franquin |