Johan Gustav Bergbom

Nykyään Johan Gustav Bergbom on aihe, joka kiinnostaa monia ihmisiä. Aiheen tutkijoista suureen yleisöön Johan Gustav Bergbom on herättänyt huomiota ja siitä on tullut keskustelun ja pohdinnan kohde. Johan Gustav Bergbom on vaikuttanut merkittävästi eri alueilla, ja se on herättänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta sen eri puolien tutkimiseen. Tässä artikkelissa tutkimme Johan Gustav Bergbom:tä ja sen vaikutuksia perusteellisesti, jotta voimme valaista tätä nykyään niin tärkeätä aihetta.

Johan Gustaf Bergbom
Henkilötiedot
Syntynyt18. joulukuuta 1818[1]
Oulu
Kuollut3. helmikuuta 1893[1]
Oulu
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti liikemies
Vanhemmat Gustaf Bergbom ja Catharina (Carin) Sophia Hortulan[1]

Johan Gustav Bergbom (18. joulukuuta 1818 Oulu – 3. helmikuuta 1893 Oulu) oli Oulun alueella toiminut kauppias, laivanvarustaja ja teollisuusmies. Hän oli aikansa vaikutusvaltaisimpia liikemiehiä Pohjois-Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla.[2]

Bergbomin vanhemmat olivat kauppaneuvos Gustaf Bergbom ja Catharina (Carin) Sophia Hortulan. Bergbom kävi triviaalikoulun Oulussa ja opiskeli käytännöllisessä kauppakoulua Lyypekissä. Suoritettuaan opintonsa hän siirtyi isänsä omistaman kauppahuoneen palvelukseen, mutta sai vuonna 1850 luvan harjoittaa tukku- ja vähittäiskauppaa Oulussa. Kun hänen isänsä ja veljensä kuolivat, Bergbomin kauppahuoneen toiminta siirtyi kokonaan hänen vastuulleen. Vuonna 1865 Bergbom perusti Oulun Pateniemeen laivatelakan ja ryhtyi laivanvarustajaksi. Bergbomin laivastoon kuului vuosina 1865–1892 kaikkiaan 25 purjelaivaa, joista suurin osa oli rakennettu Oulussa.[2]

Telakan rinnalle perustettiin Pateniemen saha vuonna 1873. Saha tuotti sahatavaraa paitsi telakan ja kasvavan kaupungin tarpeisiin, myös vientiin. Saha oli toiminnassa aina vuoteen 1990 saakka. Bergbomin omistuksessa oli useita sahoja mm. Karihaaran[3] ja Laitakarin sahat[4] Kemissä, Maunun saha Haukiputaalla[5], Meltauksen saha Rovaniemellä, Saaren ja Loutputaan sahat Tervolassa, Kyngäksen saha Pudasjärvellä ja Koitelin saha Kiimingissä. Lisäksi hän oli mukana osakkaana Kestilän sahassa Iissä.[2][6]

Kauppaneuvoksen arvonimen 1866 saanut Bergbom valittiin Oulun kaupunginvaltuuston vuosiksi 1874–1876.[2][7]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Hoffman, Kai: Kauppaneuvos Gustaf Bergbom (1818–1893). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 6.12.2010}}
  2. ↑ a b c d Gustaf Bergbom Biografiasampo. Viitattu 10.7.2022.
  3. ↑ Arkistonmuodostaja: Karihaaran höyrysaha (Kemi) narc.fi (Kansallisarkisto). Kansallisarkisto. Viitattu 7.3.2018.
  4. ↑ Hedman, 1969, s.371-372
  5. ↑ Karjalainen, Tapio: ”2.2.1. Sahateollisuus”, Puutavarayhtiöiden maanhankinta ja -omistus Pohjois-Suomessa vuosina 1885 - 1939. (Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 36) Oulu: Oulun yliopisto, 2000. ISBN 951-42-5623-9 Teoksen verkkoversio Viitattu 7.3.2018.
  6. ↑ Suomen ensimmäinen höyrysaha (Internet Archive) 8.3.2018. Iin kunta. Viitattu 22.12.2012.
  7. ↑ Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia IV , 1856–1918, s. 663. Oulu: Oulun kaupunki, 1976.