Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Lyypekki:n kiehtovaan maailmaan. Lyypekki:llä on ollut ratkaiseva rooli eri alueilla sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitykseen historiassa. Näillä sivuilla analysoimme Lyypekki:n vaikutusta ihmisten elämään ja tutkimme sen vaikutusta kulttuuriin, taiteeseen, politiikkaan ja teknologiaan. Lisäksi tutkimme, miten Lyypekki on kehittynyt ajan myötä sopeutuen nykymaailman muuttuviin olosuhteisiin ja haasteisiin. Valmistaudu uppoutumaan matkalle, joka johtaa sinut huomaamaan Lyypekki:n todellisen merkityksen elämässämme. Älä jää paitsi!
Lyypekki (Lübeck) |
|
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Lyypekki |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Schleswig-Holstein |
Perustettu | 1143 |
Hallinto | |
– Pormestari | Jan Lindenau (SPD) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 214,14 km² |
Väkiluku (31.12.2016[1]) | 216 712 |
Lyypekki (saks. Lübeck) on kaupunki Saksassa Itämeren rannalla. Kaupungin asukasluku oli 216 712 vuoden 2016 lopussa[1]. Keskusta sijaitsee Travejoen varrella 15 km Itämerestä. Jokien ja kanavien ympäröimä vanhakaupunki edustaa Saksan keskiaikaista tiiligotiikkaa parhaimmillaan. Huomattavimmat rakennukset ovat täysgoottilaisia.
Lyypekin juuret ja nimen alkuperä juontuvat Liubice-nimiseen vendiläiseen linnoitukseen. Saksalainen Lyypekin kaupunki perustettiin 1143 ja Oldenburgin piispanistuin siirrettiin sinne vuonna 1163. Fredrik I Barbarossa myönsi kaupungille merkittäviä etuoikeuksia 1181. Tanskalaiset valloittivat kaupungin 1201–1225. Saksan keisari Fredrik II antoi Lyypekille valtakunnankaupungin oikeudet vuonna 1226. Hampurin ja Lyypekin liitosta 1241 sai alkunsa Saksan kauppakaupunkien hansaliitto. 1300- ja 1400-luvuilla Lyypekistä tuli hansaliiton johtava kaupunki: sen laivastot hallitsivat Itämerta ja sillä oli vaikutusvaltainen asema Pohjoismaissa.
Lyypekin valta-asema heikentyi 1500-luvulla ja kolmikymmenvuotisessa sodassa se menetti lopullisesti poliittisen ja kaupallisen johtoasemansa. Hansapäivät kokoontuivat kaupungissa viimeistä kertaa vuonna 1669. Itämeren kaupan kannalta Lyypekki oli jatkossakin merkittävä keskus.
Lyypekki oli vuosisatojen ajan Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuuluva, mutta käytännössä miltei itsenäinen kaupunkivaltio, viralliselta nimeltään Freie Hansestadt Lübeck (Lyypekin vapaa hansakaupunki). 1800-luvulla se kuului itsenäisenä valtiona Saksan liittoon, kunnes siitä vuonna 1871 tuli yhdistyneen Saksan osavaltio. Vuonna 1937 se menetti asemansa erillisenä osavaltiona ja liitettiin Schleswig-Holsteinin hallintoalueeseen. Toisen maailmansodan jälkeen se tuli kuulumaan samannimiseen Saksan liittotasavallan osavaltioon. Saksan ollessa vuosina 1949–1990 kahtia jaettuna Lyypekki sijaitsi kuitenkin aivan Saksojen välisen rajan tuntumassa.
Ennen vuotta 1870 asukasmäärät ovat arvioita. Sen jälkeen (¹) tulokset ovat väestönlaskennasta tai virallisista tilastotiedoista tai kaupungin hallinnolta.
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
¹ |
Lyypekissä on useita nähtävyyksiä, kuten Marienkirche (n. 1260–1350), goottilainen raatihuone (alk. 1200-luvulta) ja goottilaiseksi uudistettu alkujaan romaaninen tuomiokirkko (1173). Lyypekkiä ympäröineistä vanhoista kaupunginporteista ovat jäljellä Burgtor (1515) ja Holstentor (1478).
Lyypekissä on tehty 1700-luvulta lähtien marsipaania ja paikallinen marsipaani (Lübecker Marzipan) on saanut Euroopan unionin suojan.[2]
Lyypekin satama on Saksan suurin Itämeren satama. Vuonna 2003 sen kautta kulki noin 150 alusta viikossa, kaikkiaan 600 000 matkustajaa ja 25,4 miljoonaa tonnia rahtia.[3] Lyypekin satamaan kuuluvasta Travemünden Skandinavienkai-terminaalista on autolauttayhteys muun muassa Helsinkiin. Lyypekissä on telakoita ja muun muassa metalli-, kone- ja kalasäilyketeollisuutta.