Rammelsberg

Nykyään Rammelsberg on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskunnallisella, poliittisella, kulttuurisella ja taloudellisella alalla Rammelsberg:stä on tullut jatkuva läsnäolo elämässämme. Olipa kyse teknologisesta kehityksestä, hallituksen politiikkojen muutoksista tai yksinkertaisesti sen vaikutuksista tapaamme olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, Rammelsberg on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe. Tässä artikkelissa tutkimme Rammelsberg:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja kuinka sen vaikutus on muokannut nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme.

Rammelsberg

Rammelsbergin kaivokset

Tyyppi
kaivosmuseo (d), geotooppi (en)View and modify data on Wikidata
Sijainti
Vuoristo
Korkeus merenpinnasta
636 m
Kartta
Koordinaatit

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Rammelsberg on 636 metriä korkea vuori lähellä Goslarin kaupunkia. Vuori on kuuluisa kaivoksistaan, jotka ovat osa Unescon maailmanperintöluetteloa. Alueella kaivettiin malmia yli tuhannen vuoden ajan.

Rammelsbergistä kaivettiin hopeaa, kuparia, lyijyä, sinkkiä ja kultaa jo 300-luvulla eaa. Ensimmäinen kirjallinen maininta on 1000-luvulta. Kaivostoiminta jatkui keskeyttämättömänä aina vuoteen 1988, jolloin viimeinen kaivos suljettiin.[1] Alkujaan Rammelsbergin tärkein tuote oli hopeamalmi, myöhemmin kupari ja viimeisessä vaiheessa lyijy. Kaikkiaan vuoresta louhittiin lähes 30 miljoonaa tonnia malmia.[2]

Kaivosten lopetettua toimintansa Rammelsbergiin perustettiin museo, jonka tehtävänä on säilyttää alueen perintö ja esitellä kaivosten historiaa sekä varusteita.

Lähteet

  1. ↑ Mines of Rammelsberg, Historic Town of Goslar and Upper Harz Water Management System Unesco. Viitattu 22.6.2014.
  2. ↑ World Heritage Rammelsberg Mining Museum Goslar. Arkistoitu 29.3.2015. Viitattu 22.6.2014.

Aiheesta muualla

Saksa
Unescon maailmanperintökohteet Saksassa