Nykymaailmassa Völklingen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Völklingen on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja fanien huomion riippumatta siitä, onko se vaikutus yhteiskuntaan, historiallinen merkitys tai vaikutus jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Völklingen:n eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.
Völklingen | |
---|---|
![]() Völklingenin rautaruukki |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Völklingen |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Saarland |
Hallintopiiri | Saarbrücken |
Hallinto | |
– Pormestari | Klaus Lorig |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 67,06 km² |
Korkeus | 182–328 m |
Väkiluku (2006) | 40 561 |
– Väestötiheys | 604,8 as./km² |
Völklingen on kaupunki Saarlandin osavaltiossa Saksassa. Se sijaitsee lähellä Ranskan rajaa Saarjoen varrella noin 10 kilometriä länteen osavaltion pääkaupungista Saarbrückenistä. Kaupungissa on 40 561 (30. kesäkuuta 2006) asukasta[1].
Völklingen mainittiin ensimmäisen kerran historian kirjoituksissa vuonna 822 nimellä Fulcolingas, ja se oli seuraavien vuosisatojen ajan lähinnä maaseutukeskus. Rauta- ja hiililöydökset aloittivat varhaisen teollistumisen. Saksan vanhin rautasulattamo perustettiin nykyiseen Gaislauternin kaupunginosaan vuonna 1572, ja vuonna 1616 sinne perustettiin ensimmäinen lasitehdas.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Völklingenin asukasluku väheni melkein 84 prosentilla. Vuonna 1797 Campo Formion rauhassa koko Reinin vasemmanpuoleinen alue Völklingen mukana luovutettiin Ranskalle. Waterloon taistelun jälkeen 1815 Völklingen siirtyi Preussin hallintaan.
Vuonna 1873 Völklingenissä perustettiin rautaruukki, joka oli merkittävässä roolissa alueen kehittymisellä. Rautaruukki listattiin vuonna 1994 Unescon maailmanperintöluetteloon. Valinnan perusteluissa mainitaan, että Vöklingenin rautaruukissa sovellettiin ensimmäisenä maailmassa monia harkkoraudan valmistamisessa tarvittavia keksintöjä ja menetelmiä, joten se on loistava esimerkki 1800-luvun ja 1900-luvun alun harkkorautatehtaista.[2] Rautaruukki (saks. Völklinger Hütte) kuuluu Euroopan teollisen perinteen reittiin.