Nykymaailmassa Jokapaikansara:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhä laajemmalle yleisölle. Jokapaikansara:n merkitys piilee sen vaikutuksessa yhteiskunnan eri osa-alueisiin taloudesta kulttuuriin, politiikkaan ja ympäristöön. Jokapaikansara on herättänyt keskustelua ja kiistaa, ja se on ollut jopa tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka pyrkivät ymmärtämään sitä kokonaisuudessaan. Tässä artikkelissa tutkimme Jokapaikansara:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Lisäksi tarkastelemme mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja Jokapaikansara:n asettamiin haasteisiin tavoitteenaan tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä maailmanlaajuisesti merkittävästä aiheesta.
Jokapaikansara | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
Suku: | Sarat Carex |
Laji: | nigra |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Jokapaikansara (Carex nigra) on sarakasvien heimoon kuuluva tuulipölytteinen siemenkasvi.
Jokapaikansara kasvaa 15–50 cm korkeaksi mättäinä tai yksittäin. Sen varsi on kolmisärmäinen ja lehdet jäävät vartta lyhyemmiksi. Jokapaikansaralla on erikseen hede- ja emitähkiä, emitähkien tähkäsolmut ovat mustat.[2]
Jokapaikansaralla voi esiintyä valtasarannoki (Anthracoidea heterospora) -nokisientä[3].
Jokapaikansara kasvaa yleisenä Suomessa kaikkialla, missä maa on ainakin aika ajoin kostea.[4]
Jokapaikansaraa tavataan koko Euroopassa Italiaa ja Etelä-Espanjaa lukuun ottamatta.[5] Suomessa se on hyvin yleinen koko maassa.[6]
Jokapaikansara voidaan jakaa kolmeen muunnokseen: juolasara (C. nigra var. nigra), kankeasara (C. nigra var. recta) ja tupassara (C. nigra var. juncea).[7] Juolasara (C. nigra subsp. nigra) ja tupassara (C. nigra subsp. juncella) voidaan luokitella myös alalajeiksi.[8] Tupassaran tiheitä mättäitä on toisinaan kutsuttu "ryssänpäiksi".