Jokapaikansara

Nykymaailmassa Jokapaikansara:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhä laajemmalle yleisölle. Jokapaikansara:n merkitys piilee sen vaikutuksessa yhteiskunnan eri osa-alueisiin taloudesta kulttuuriin, politiikkaan ja ympäristöön. Jokapaikansara on herättänyt keskustelua ja kiistaa, ja se on ollut jopa tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka pyrkivät ymmärtämään sitä kokonaisuudessaan. Tässä artikkelissa tutkimme Jokapaikansara:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Lisäksi tarkastelemme mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja Jokapaikansara:n asettamiin haasteisiin tavoitteenaan tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä maailmanlaajuisesti merkittävästä aiheesta.

Jokapaikansara
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: nigra
Kaksiosainen nimi

Carex nigra
(L.) Reichard

Katso myös

  Jokapaikansara Wikispeciesissä
  Jokapaikansara Commonsissa

Jokapaikansara (Carex nigra) on sarakasvien heimoon kuuluva tuulipölytteinen siemenkasvi.

Ulkonäkö ja koko

Jokapaikansara kasvaa 15–50 cm korkeaksi mättäinä tai yksittäin. Sen varsi on kolmisärmäinen ja lehdet jäävät vartta lyhyemmiksi. Jokapaikansaralla on erikseen hede- ja emitähkiä, emitähkien tähkäsolmut ovat mustat.[2]

Jokapaikansaralla voi esiintyä valtasarannoki (Anthracoidea heterospora) -nokisientä[3].

Elinympäristö

Jokapaikansara kasvaa yleisenä Suomessa kaikkialla, missä maa on ainakin aika ajoin kostea.[4]

Levinneisyys

Jokapaikansaraa tavataan koko Euroopassa Italiaa ja Etelä-Espanjaa lukuun ottamatta.[5] Suomessa se on hyvin yleinen koko maassa.[6]

Jokapaikansara voidaan jakaa kolmeen muunnokseen: juolasara (C. nigra var. nigra), kankeasara (C. nigra var. recta) ja tupassara (C. nigra var. juncea).[7] Juolasara (C. nigra subsp. nigra) ja tupassara (C. nigra subsp. juncella) voidaan luokitella myös alalajeiksi.[8] Tupassaran tiheitä mättäitä on toisinaan kutsuttu "ryssänpäiksi".

Lähteet

  1. ↑ Lansdown, R.V.: Carex nigra IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.11.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Limingan lajiopas (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Luopioisten kasvisto: Valtasarannoki (Anthracoidea heterospora) Luopioisten kasvisto. Viitattu 5.1.2017.
  4. ↑ Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 166-167. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0
  5. ↑ Levinneisyyskartta – Den virtuella floran
  6. ↑ Kasviatlas 2018: Jokapaikansara (Carex nigra) Suomessa
  7. ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 815. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
  8. ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo — Norrlinia 34:1–206. (s. 38.)

Aiheesta muualla