Nykymaailmassa Jonas Gahr Støre on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Jonas Gahr Støre on ollut useiden tutkimusten ja keskustelujen kohteena joko sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, historiassa tai työpaikalla. Jonas Gahr Støre on ollut alkuperästään tämän päivän kehitykseen asti kiehtova aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen niin tutkijoissa, asiantuntijoissa kuin harrastajissakin. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Jonas Gahr Støre:een, syventämällä sen tärkeyttä, mahdollisuuksia ja haasteita, joita se tällä hetkellä tarjoaa.
Jonas Gahr Støre | |
---|---|
![]() |
|
Norjan pääministeri | |
14.10.2021–
|
|
Monarkki | Harald V |
Edeltäjä | Erna Solberg |
Norjan Työväenpuolueen puheenjohtaja | |
14.6.2014 alkaen
|
|
Edeltäjä | Jens Stoltenberg |
Sosiaali- ja terveysministeri | |
21.9.2012–16.10.2013
|
|
Edeltäjä | Anne-Grete Strøm-Erichsen |
Seuraaja | Bent Høie |
Norjan ulkoministeri | |
17.10.2005–21.9.2012
|
|
Edeltäjä | Jan Petersen |
Seuraaja | Espen Barth Eide |
Kansanedustaja | |
2009 alkaen
|
|
Vaalipiiri | Oslo |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 25. elokuuta 1960 Oslo |
Tiedot | |
Puolue | Norjan työväenpuolue |
Muut puolueet | Konservatiivit (vuoteen 1995) |
Tutkinnot | Institut d’études politiques de Paris |
![]() Nimikirjoitus |
|
|
Jonas Gahr Støre (s. 25. elokuuta 1960 Oslo, Norja) on norjalainen poliitikko, Norjan työväenpuolueen johtaja ja Norjan nykyinen pääministeri lokakuusta 2021 lähtien.[1][2] Aiemmin hän oli Jens Stoltenbergin toisen hallituksen ulkoministeri vuosina 2005–2012. Norjan sosiaali- ja terveysministerinä Støre toimi vuosina 2012–2013.
Støren poliittinen ura alkoi, kun hänet tuotiin jo vuonna 1989 pääministerin kansliaan erityisneuvonantajaksi työväenpuolueen pääministeri Gro Harlem Brundtlandille. Erityisneuvonantajana hän vastasi Eurooppa-asioista ja oli mukana valtuuskunnissa sekä Norjan ETA- että EU-jäsenyysneuvotteluissa.[3]
Støre toimi Norjan ulkoministerinä vuosina 2005-2012 ja sosiaali- ja terveysministerinä 2012-2013.[4]
Kun Jens Stoltenberg valittiin Naton pääsihteeriksi ja erosi puolueen puheenjohtajuudesta, Jonas Gahr Støre valittiin uudeksi Norjan työväenpuoleen puheenjohtajaksi vuonna 2014. Työväenpuolueessa oli suuret odotukset, että hän johtaisi puolueen takaisin hallitukseen vuoden 2017 vaaleissa ja ottaisi pääministerin paikan. Hän ei kuitenkaan onnistunut.[3]
Støre palasi vuoden 2021 vaaleissa, mutta vaikka hallituksenmuutokselle oli enemmistö, hän ei onnistunut muodostamaan toivomaansa enemmistöhallitusta Keskustan ja Sosialistisen puolueen kanssa. Työväenpuolue ja Keskusta muodostivat vähemmistöhallituksen 14. lokakuuta 2021, ja Støre aloitti uutena pääministerinä. Helmikuusta 2025 alkaen työväenpuolue on hallinnut yksin, kun Keskusta vetäytyi hallituksesta.[3]
Støre valmistui Bergenissä sijaitsevasta Norjan merisotakoulusta vuonna 1981 ja sai aliluutnantin arvon.[3] Tämän jälkeen Støre opiskeli valtiotieteitä arvostetussa Institut d’études politiques de Paris -yliopistossa, minkä jälkeen hän toimi vuoden tutkijana Harvardin yliopistossa.[5]
Vuonna 2008 itsemurhapommittaja iski Serena-hotelliin Kabulissa, Afganistanissa, samalla kun Støre oli siellä vierailulla. Iskussa kuoli norjalainen toimittaja.[6] Støre oli yksi Anders Behring Breivikin hyökkäysten pääkohteista vuonna 2011.[7]
Støre on aiemmin työskennellyt Norjan Punaisen Ristin johdossa.[8] Hänelle on myönnetty Hyvän johtajuuden palkinto vuonna 2008 ja Willy Brandt -palkinto vuonna 2013.[4]
Jonas Gahr Støre kasvoi Oslon länsipuolella. Hänen isänsä oli laivameklari. Støre on multimiljonääri.[9] Hänen huomattava varallisuutensa on peräisin hänen isovanhempiensa perustaman yrityksen myynnistä 1970-luvulla.[10]