Nykyään Työväenpuolue (Norja):stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Työväenpuolue (Norja) on asettanut itsensä peruselementiksi ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Talouteen kohdistuvasta vaikutuksestaan ihmissuhteisiin Työväenpuolue (Norja) on saavuttanut kiistattoman aseman nykyajan elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Työväenpuolue (Norja):n monia puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa sekä sen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuuteen.
Työväenpuolue | |
---|---|
Arbeiderpartiet | |
Perustettu | 22. elokuuta 1889 |
Puheenjohtaja | Jonas Gahr Støre |
Ideologia | sosiaalidemokratia[1] |
Poliittinen kirjo | keskusta-vasemmisto |
Toimisto | Youngstorget 2 A, Oslo |
Värit | punainen |
Suurkäräjät[2] |
49 / 169 |
Saamelaiskäräjät |
10 / 39 |
Kansainväliset jäsenyydet |
– Euroopan sosialidemokraattinen puolue – Sosialistinen internationaali |
Nuorisojärjestö | Arbeidernes ungdomsfylking (AUF) |
Kotisivu | arbeiderpartiet.no |
Työväenpuolue (norj. Det norske arbeiderpartiet, Arbeiderpartiet, AP) on norjalainen sosiaalidemokraattinen puolue. AP on Sosialistisen internationaalin jäsen. Työväenpuolue perustettiin vuonna 1887, ja se pääsi ensi kertaa suurkäräjille vuonna 1903.
Vuonna 1918 Työväenpuolueen kongressissa vallankumouksellisen linjan edustajat valtasivat puolueen johtopaikat. Puolue liittyi Kominterniin, mutta erosi neljän vuoden kuluttua jouduttuaan avoimeen konfliktiin Moskovan kanssa.[3]
Puolue on ollut suurkäräjien suurin puolue vuodesta 1927 alkaen. Se on useasti saanut suurkäräjillä ehdottoman enemmistön. Vuoden 2013 vaalitulos oli Työväenpuolueelle huonohko, vaikkakin se pysyi suurimpana puolueena 55 paikallaan. Norjan neljä porvaripuoluetta saavat halutessaan aikaan enemmistöhallituksen, koska niillä on 169 paikasta kaikkiaan 96. Työväenpuolueen johtaja Jens Stoltenberg lupasi vuonna 2013 työväenpuolueen olevan rakentava oppositiopuolue.[4][5]