Nykymaailmassa Josef Wenzel I:stä on tullut toistuva ja tärkeä aihe yhteiskunnassa. Josef Wenzel I on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua joko päivittäisen elämän vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai vaikutuksensa vuoksi uusien teknologioiden kehitykseen. Muinaisista ajoista nykypäivään Josef Wenzel I on ollut tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, ja se on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja lähestymistapoja. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Josef Wenzel I:een ja analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutusta eri yhteyksissä. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Josef Wenzel I:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja historiassa.
Josef Wenzel I | |
---|---|
![]() | |
Liechtensteinin ruhtinas | |
Valtakausi | 16. kesäkuuta 1712 – 12. maaliskuuta 1718 |
Edeltäjä | Hans Adam I |
Seuraaja | Anton Florian |
Valtakausi | 22. joulukuuta 1748 – 10. helmikuuta 1772 |
Edeltäjä | Johann Nepomuk Karl |
Seuraaja | Frans Joosef I |
Syntynyt |
9. elokuuta 1696 Praha, Böömin kuningaskunta |
Kuollut |
10. helmikuuta 1772 (75 vuotta) Wien, Itävallan arkkiherttuakunta |
Puoliso | Anna Maria |
Suku | Liechtenstein |
Isä | Filip Erasmus |
Äiti | Christine Therese |
Uskonto | roomalaiskatolilainen |
Josef Wenzel I (9. elokuuta 1696 – 10. helmikuuta 1772[1]) oli Liechtensteinin ruhtinas kahdesti, ensin vuosina 1712–1718 ja uudestaan vuodesta 1748 kuolemaansa saakka. Lisäksi hän toimi ruhtinaana käytännössä myös vuodet 1732–1745, joina hän oli alaikäisen Johann Nepomuk Karlin holhooja.
Hän meni 19. huhtikuuta 1718 naimisiin serkkunsa, prinsessa Anna Maria Antonien kanssa. He saivat viisi lasta, jotka kaikki kuolivat nuorina:
Edeltäjä: Hans Adam I |
![]() |
Seuraaja: Anton Florian |
Edeltäjä: Johann Nepomuk Karl |
![]() |
Seuraaja: Frans Joosef I |