Jouluyö, juhlayö

Nykymaailmassa Jouluyö, juhlayö on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Sekä henkilökohtaisella että globaalilla tasolla Jouluyö, juhlayö on noussut yhdeksi yhteiskunnan päähuolesta, joka synnyttää keskustelua, tutkimusta ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Tieteestä kulttuuriin Jouluyö, juhlayö:n läsnäolo on jättänyt jälkensä tapaamme elää, ajatella ja olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Siksi on välttämätöntä tutkia täysin Jouluyö, juhlayö:n vaikutukset ja seuraukset sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ja strategioita sen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tässä artikkelissa tarkastelemme Jouluyö, juhlayö:een liittyvien näkökohtien laajaa kirjoa tavoitteenamme tarjota kriittinen ja rikastuttava katsaus tähän nykypäivän niin tärkeään aiheeseen.

Jouluyö, juhlayö
Stille Nacht, heilige Nacht
Laulun alkuperäinen käsikirjoitus.
Laulun alkuperäinen käsikirjoitus.
Säveltäjä Franz Xaver Gruber
Sanoittaja Josef Mohr
Ensiesitys 24. joulukuuta 1818


Jouluyö, juhlayö, pianoversio.

Jouluyö, juhlayö (saks. Stille Nacht, heilige Nacht) on maailman tunnetuimmaksi arvioitu[1] joulunajan laulu, joka kertoo Kristuksen syntymästä siten kuin se kerrotaan Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa. Sanat on kirjoittanut Joseph Mohr vuonna 1816, ja sävellyksen on tehnyt Franz Xaver Gruber vuonna 1818. Laulu esitettiin ensimmäisen kerran Pyhän Nikolauksen kirkossa Oberndorfissa 24. joulukuuta 1818 keskiyön messussa[2].

Laulun syntyvaiheet

Laulu on käännetty yli 300 kielelle. Tunnetuimmat suomenkieliset sanat "Jouluyö, juhlayö" -lauluun on tehnyt Gustaf Oskar Schöneman (1839–1894)[3], joka on sanoittanut myös joululaulun "Joulupuu on rakennettu"[4]. "Jouluyö, juhlayö" -lauluun on tehty useita muitakin suomennoksia. Laulu on suomeksi myös Ruotsin kirkon virsikirjassa, numerolla 114 ja se on Anna-Maija Raittilan uudelleen suomentama vuodelta 1999.

Laulun alkuperästä on useita tarinoita.Yleisimmin kerrotaan miten juuri joulun alla Joseph Mohr joutui vaikean tilanteen eteen. Kirkon urut olivat korjauksen takia soittokelvottomat, eikä jouluyön messusta siten tulisi niin juhlallinen kuin muulloin. Hän pyysi ystäväänsä, kylän urkuria tekemään kirjoittamaansa runoon sävelmän, jossa olisi kaksi solistisääntä, kuoro ja säestyssoittimena kitara. Urkuri Franz Gruber sai sävelmän valmiiksi ja jouluyön messussa 1818 saivat Oberndorfin kyläläiset kuulla ”Jouluyö, juhlayö” -laulun ensiesityksen[5]. Kirkko oli Oberndorf bei Salzburgin Pyhän Nikolauksen kirkkon. Sen tilalla on nykyään Stille Nacht -kappeli ja läheinen talo on muutettu Stille Nacht -museoksi.

Mohrin laulussa oli kuusi säkeistöä.[6] Siitä lauletaan kuitenkin vain 1, 2 ja 6. säkeistöä. Myös saksankielisenä laulusta on useampia versioita, joiden sanoitus poikkeaa toistaan. Laulun vanhin painettu versio on vuodelta 1833 ja se on julkaistu Dresdenissä. Laulu sai suuren suosion varhain, tosin se tuli evankelisiin laulu- ja virsikirjoihin paljon hitaammin kuin katolisiin. Laulu levisi tuntemattoman tekijän lauluna Tirolissa ja sitä pidettiin kansanlauluna. Laulusta jäi pois käytöstä inkarnaatiota teologisesti kuvailevat säkeistöt 3–5 ja säkeistöjen järjestys muuttui. Kun alkuperäisen tekstin 6. säkeistö siirtyi 1. ja 2. säkeistöjen väiin, saatiin laulu alkamaan ja päättymään seimen äärellä. Tämä lisäsi lauluun liittyvää romanttista kuvaa ja lisäsi laulun suosiota. Laulu sai suuren suosion 1820-luvulla, jolloin Euroopassa vallitsi eräänlainen ”tyrorinkuume”, ihannoitu kuva siitä, miten tirolilaiset vastustuvat Napoleonia. Useat lauluryhmät ja -perheet esittivät tirolilaisia kansalauluja, niiden joukossa "Stille Nacht". Kansanmusiikkina sitä arvotettiin sen alkuperän, yksinkertaisuuden ja aitouden takia. Siten se saattoi kuulua hyvin porvarillisen perheen ihannejouluun.[5]

Laulu on kenties tunnetuin joululaulu. Se on käännetty ainakin 143 eri kielelle ja siitä on ainakin 228 erilaista käännöstä.[7]

Sanat

Stille Nacht, heilige Nacht

Stille Nacht! Heilige Nacht!
Alles schläft; einsam wacht
Nur das traute hochheilige Paar.
Holder Knabe im lockigen Haar,
Schlaf in himmlischer Ruh!
Schlaf in himmlischer Ruh!

Stille Nacht! Heilige Nacht!
Hirten erst kundgemacht
Durch der Engel Halleluja.
Tönt es laut von Ferne und Nah:
Christ, der Retter ist da!
Christ, der Retter ist da!

Stille Nacht! Heilige Nacht!
Gottes Sohn! O wie lacht
Lieb aus deinem göttlichen Mund,
Da uns schlägt die rettende Stund,
Christ in deiner Geburt!
Christ in deiner Geburt!

Jouluyö, juhlayö

Jouluyö, juhlayö!
Päättynyt kaik on työ.
Kaks vain valveil on puolisoa
lapsen herttaisen nukkuessa
seimikätkyessään,
seimikätkyessään.

Jouluyö, juhlayö!
Paimenil yksin työ.
Enkel taivaasta ilmoitti heill':
Suuri koittanut riemu on teill'!
Kristus syntynyt on,
Kristus syntynyt on!!

Jouluyö, juhlayö!
Täytetty nyt on työ.
Olkoon kunnia Jumalalle!
Maassa rauha, myös ihmisille
olkoon suosio suur,
olkoon suosio suur!

Suomennokset ja niiden erot

Lauluun on tehty ainakin kahdeksat eri suomalaiset sanat.

G. O. Schöneman julkaisi vuonna 1883 ensimmäisen suomennoksen. Se on varsin vapaasti saksasta suomeen käännetty ja alkaa seuraavasti:
Jouluyö, juhlayö!
Päättynyt kaik on työ.

Matti Pesonen julkaisi vuonna 1938 sanat, jotka alkavat:
Jouluyö hiljainen
Uupuu kaikk' unehen

Matti Pesonen julkaisi uudet vuonna 1944 sanat, jotka alkavat:

Jouluyö juhlayö

Hiljennyt kaikk' on työ

Adventtilaluluja, laulu 2 (1959):

Hiljainen juhlayö!

Päättynyt on jo työ.

Anna-Maija Raittila julkaisi vuonna 1982 sanat, jotka alkavat:
Jouluyö juhlayö
Kansojen rauhan yö

Anna-Maija Raittila (Kirkkauden kuningas tulee, Kirkon jumalanpalvelus ja musiikin keskus, jouluajan virikeaineistoa, 1993):

Jouluyö, juhlayö

päättynyt arjen työ!

Ruotsin kirkon virsikirja, virsi 114, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1999

Jouluyö, juhlayö!

Tyyntynyt kaikki työ!

Siionin Kannel 15, 1999

Jouluyö, juhlayö.

Päättynyt on jo työ

Melko tarkan suomennoksen ensimmäisen säkeistön sanat ovat seuraavat:
Jouluyö, juhlayö
päättynyt arjen työ
kaks vaan ihmistä valveillaan
valo lapsella hiuksissaan
nuku rauhassa vain
nuku rauhassa vain

Sävelmä

Laulun säveltäjä, Franz Gruber oli itävaltalainen kirkkomuusikko ja opettaja. Opettajan viran lisäksi monet toimivat myös kirkkomuusikkoina omilla alueillaan ja sävelsivät tarvittavaa musiikkia. Myös Gruberilta on säilynyt muita teoksia joissa kansanmusiikki ja taidemusiikki olivat sekoittuneet toisiinsa, niin myös tässä 6/8-tahtisessa sicilianossa.[5]

Lähteet

  • Pajamo, Reijo: Taas kaikki kauniit muistot Joululaulujen taustat ja tarinat. WSOY, 1982. ISBN 951-0-11444-8

Viitteet

  1. ↑ Joululauluja maailmalta, Yle Radio 1, 24.12.2009, Elina Roms.
  2. ↑ Markus Similä: Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät, s. 59. Gummerus, 2002. ISBN 951-20-6173-2
  3. ↑ Pajamo 1982, s. 15–20.
  4. ↑ Pajamo 1982, s. 67–69.
  5. ↑ a b c Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen, s. 300. Visby: Wessmans, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
  6. ↑ Stille Nacht, heilige Nacht ingeb.org. Viitattu 9.2.2020. (saksaksi)
  7. ↑ Silent Night Web silentnight.web.za. Viitattu 9. 2. 2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla