Joulupuu on rakennettu

Joulupuu on rakennettu:n aihe on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään. Alkuperäistään nykypäivään Joulupuu on rakennettu on herättänyt ihmisten huomion eri aloilta joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttaneen vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti roolia, joka Joulupuu on rakennettu:llä on ollut ajan mittaan, sekä sen merkitystä nykyään. Sen alkuperästä sen kehitykseen tutkimme, kuinka Joulupuu on rakennettu on vaikuttanut eri elämänalueisiin ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yksityiskohtaisen analyysin ja kriittisen näkökulman avulla pyrimme valaisemaan Joulupuu on rakennettu:n tärkeimpiä näkökohtia ja tarjoamaan näin lukijalle syvemmän ymmärryksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Tämä artikkeli käsittelee joululaulua. Kirjaa käsittelee artikkeli Joulupuu on rakennettu (kirja).

Joulupuu on rakennettu on tunnetuimpia suomalaisia joululauluja.

Laulun historia

Laulun sanoitus julkaistiin ensi kerran nimellä ”Joulu-kuusi” vuonna 1876 ilmestyneessä Uusi Kuwa-Aapinen -nimisessä lukukirjassa.[1] Laulun sanoittajaa ei mainita sen yhteydessä, mutta Uudessa Kuwa-Aapisessa julkaistut laulut olivat yleensä kirjan toimittajan K. O. Kaunosen käsialaa. Tämä nimimerkki kuului Jyväskylän kaupunginsaarnaajalle pastori Gustaf Oskar Schönemanille.

Joululaulujen taustoja tutkinut Reijo Pajamo[2][3] ja G. O. Schönemanin henkilöhistoriaa tutkinut Kalevi Toiviainen[4] ovat pitäneet selvitettynä, että ”Joulupuu on rakennettu” on Schönemanin sanoittama. Myös Schönemanin suvun perimätiedon perusteella asiaa pidetään selvänä.[5][6] Schöneman on myös vuonna 1883 suomentanut itävaltalaisen Joseph Mohrin vuonna 1818 sanoittaman joululaulun ”Jouluyö, juhlayö” (Stille Nacht, heilige Nacht).[7]

”Joulupuu on rakennettu” -laulun sävelmä on suomalainen kansansävelmä. Sama sävelmä oli ”Lapsen laulu” -nimisellä laululla, joka sisältyi vuonna 1864 ilmestyneeseen laulukirjaan 50 Koulu-Laulua.[8] Tämän laulukirjan oli toimittanut viipurilainen musiikinopettaja Heinrich Wächter.

Laulun sanat

Laulun viisi ensimmäistä säkeistöä vakiintuneessa muodossaan:



1. Joulupuu on rakennettu:
joulu on jo ovella;
namusia ripustettu
ompi kuusen oksilla.
2. Kuusen pienet kynttiläiset
valaisevat kauniisti;
ympärillä lapsukaiset
laulelevat sulosti.
3. Kiitos sulle Jeesuksemme
kallis Vapahtajamme,
kun sä tulit vieraaksemme,
paras joululahjamme.
4. Tullessasi toit sä valon,
lahjat runsaat, rikkahat;
autuuden ja anteeksannon
kaikki taivaan tavarat.
5. Anna, Jeesus, henkes hyvän
meidän sydämihimme
viritellä uskon valon!
Siunaa, Jeesus, joulumme!

G. O. Schönemanin alkuperäinen runo vuodelta 1876:[1]

Joulu-kuusi
(weisataan niinkuin "Lapsen laulu")
Joulupuu on rakennettu:
Joulu on jo owella;
Namusia ripustettu
Ompi kuusen oksilla,
Kuusen pienet kynttyläiset
Walasewat kauniisti;
Ympärillä lapsukaiset
Laulelevat sulosti:
Kiitos sulle Jesuksemme,
Kallis Wapahtajamme,
Kun sä tulit armaaksemme,
Paras Joulu-lahjamme.
Tullessasi toit Sä walon,
Lahjat runsaat, rikkahat;
Autuuden ja anteeks' annon
Kaikki taiwaan tawarat.
Anna, Jesu, Henkes hywän
Meidän sydämmihimme
Wiritellä uskon walon!
Siunaa Jesu Joulumme!

Lähteet

  • Pajamo, Reijo: Taas kaikki kauniit muistot. Joululaulujen taustat ja tarinat. WSOY, 1982. ISBN 951-0-11444-8

Viitteet

  1. ↑ a b Uusi Kuwa-Aapinen. Lukukirja kodille, kierto- ja sunnuntai-kouluille, s. 27. (Toinen korjattu ja lisätty painos) Jyväskylä: Weilin & Göös, 1876.
  2. ↑ Pajamo (1982), s. 67–69.
  3. ↑ Pajamo, Reijo. Suullinen tiedonanto 27.12.2014.
  4. ↑ Kalevi Toiviainen: G. O. Schöneman ja hänen seurakuntansa. Teoksessa Seurakunta kasvavassa Jyväskylässä. s. 9–27, 21. Jyväskylä: Oy Keskisuomalainen, 1975.
  5. ↑ Kentala, Eeva (toim.): Schiön-kirja. Tarinaa Schöneman-suvun klaanista. s. 73–75. Lönnberg Print & Promo, 2012. ISBN 978-952-93-1748-6
  6. ↑ G. O. Schönemanin suvun eri haaroja edustaneiden henkilöiden (Liisa Hellevuoren, Tuuli Lahden ja Heikki von Schönemanin) lausumat Suora linja -kirjoituksessa ”’Joulupuu’ on Schönemanin sanoittama”, Uusi Suomi 22.12.1983.
  7. ↑ Pajamo (1982), s. 15–20.
  8. ↑ Pajamo (1982), s. 68.