Juha Rannikko (ampumaurheilija)

Nykymaailmassa Juha Rannikko (ampumaurheilija) on saavuttanut suuren merkityksen elämämme eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan Juha Rannikko (ampumaurheilija) on noussut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aiheeksi. Mielipiteet Juha Rannikko (ampumaurheilija):stä vaihtelevat suuresti, mikä osoittaa sen monimutkaisuuden ja merkityksen nykyään. Tässä artikkelissa pyritään tutkimaan Juha Rannikko (ampumaurheilija):n eri näkökohtia ja pohtimaan sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Juha Rannikko (ampumaurheilija) on herättänyt suurta kiinnostusta alkuperästään ja sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, ja on tärkeää ymmärtää sen ulottuvuus ja vaikutus nykymaailmaan.

Juha Aulis Rannikko (s. 7. kesäkuuta 1954 Muurla) on suomalainen ampuja. Hän voitti henkilökohtaisen maailmanmestaruuden villikarjuammunnassa vuonna 1978 ja joukkuemaailmanmestaruuden seuraavana vuonna. Olympialaisiin hän osallistui vuonna 1980.[1]

Etelä-Korean Soulissa järjestetyissä vuoden 1978 MM-kilpailuissa Rannikko voitti kultaa villikarjuammunnan normaalijuoksujen 30+30 laukauksen kilpailussa tuloksella 572, jolla hän voitti hopeamitalistin, Ison-Britannian John Goughin kahdella pisteellä. Joukkuekilpailussa Suomi sijoittui kuudenneksi. Toisessa villikarjulajissa, 20+20 laukauksen sekajuoksuissa Rannikko oli 25:s ja Suomi sai joukkuekilpailussa pronssia.[2] Kaikkiaan Suomi voitti kuusi kultamitalia noissa kisoissa, joita sosialistiset maat boikotoivat.[3] Vuonna 1979 Itävallan Linzissä kilpailtiin vain villikarjuammunnan maailmanmestaruuksista. Siellä Suomen joukkue voitti 30+30 laukauksen normaalijuoksuissa kultaa maailmanennätyksellä 1534. Rannikko saavutti normaalijuoksujen henkilökohtaisessa kilpailussa pronssia tuloksella 575 ja sijoittui 20+20 laukauksen sekajuoksuissa 18:nneksi tuloksella 377. Sekajuoksujen joukkuekilpailussa Suomi oli neljäs.[4]

Moskovan kesäolympialaisissa 1980 Rannikko sijoittui 30+30 laukauksen villikarjuammunnassa 12:nneksi tuloksella 573. Neuvostoliiton Igor Sokolov ja Itä-Saksan Thomas Pfeffer paransivat vanhaa maailmanennätystä kahdeksalla pisteellä tuloksellaan 589.[5]

Seuratasolla Rannikko edusti Salon Seudun Ampujia. Hänen ennätyksensä 30+30 laukauksen kilpailussa oli 580.[1] Hän voitti Suomen-mestaruuden villikarjuammunnan 40 laukauksen kilpailussa 1977, hirviammunnan kertalaukauksissa 1975, hirviammunnan parilaukauksissa 1978–1979, hirviammunnan kerta- ja parilaukauksissa 1977 sekä olympiakiväärissä 1981–1982.[6]

Lähteet

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 1: 1978–79. Oy Scandia Kirjat Ab, 1979. ISBN 951-9466-17-7
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 2: 1979–80. Oy Scandia Kirjat Ab, 1980. ISBN 951-9466-25-8
  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5

Viitteet

  1. ↑ a b Siukonen 2001, s. 266
  2. ↑ Siukonen & Ahola 1979, s. 109–110
  3. ↑ Siukonen & Ahola 1979, s. 108
  4. ↑ Siukonen & Ahola 1979, s. 110–111
  5. ↑ Siukonen & Ahola 1980, s. 90–91, 117
  6. ↑ Pihlaja, s. 96–99