Juhani Vikainen

Nykyään Juhani Vikainen:stä on tullut erittäin kiinnostava ja merkityksellinen aihe useilla alueilla. Sen vaikutus on herättänyt laajaa keskustelua ja sen vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Juhani Vikainen:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa, tutkimme sen eri ulottuvuuksia ja pohdimme sen merkitystä elämässämme. Alkuperäistään nykyiseen evoluutioonsa Juhani Vikainen on ollut tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, mikä on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien uteliaisuutta. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan Juhani Vikainen:n monia puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan.

Otto Juhani Vikainen (25. huhtikuuta 1936 Taivassalo – 6. toukokuuta 2020 Rusko)[1][2] oli suomalainen taidegraafikko ja kuvanveistäjä.[3]

Vikainen kävi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun vuosina 1952–1955 ja Aukusti Tuhkan taidegrafiikan kurssin 1960–1961. Taiteilijan debyytti oli Turun Taideyhdistyksen vuosinäyttely Turun Taidemuseossa vuonna 1958. Vikainen toimi opettajana Turun seudun työväenopistoissa. Hän kuului Suomen Taidegraafikoiden näyttelytoimikuntaan ja johtokuntaan 1980-luvulla. Lisäksi Vikainen oli Suomen Taiteilijaseuran edustajistossa vuosina 1981-1993 sekä Turun Taidegraafikot yhdistyksen hallituksen jäsen 1965–1989, puheenjohtaja 1977–1989, ja kunniapuheenjohtaja vuodesta 1990. Luova Grafiikka yhdistyksen hallituksen jäsen hän oli 1979–1982 ja Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston hoitokunnan ja työvaliokunnan jäsen vuosina 1992–2001. Turun Taideyhdistys ry/Turun Taidemuseon hallituksen jäsenenä hän toimi vuosina 1979-1992 ja Turun Ateljeetalosäätiön hallituksen jäsenenä 1979–2000.[3]

Hänen isänsä oli professori Jussi Vikainen.[4]

Vikaisen näyttelyitä on ollut Tm-galleriassa, Taidesalonki Husassa ja Taidegraafikoiden galleriassa.

Julkisia teoksia

Valokuvia julkisista teoksista

  • Piispa Pyhän Henrikin muistokivi, 1978, Nousiainen.
    Piispa Pyhän Henrikin muistokivi, 1978, Nousiainen.
  • Nunnanpolun muistomerkki, 1980, Rusko.
    Nunnanpolun muistomerkki, 1980, Rusko.
  • Veteraanikivi, 1987, Loimaa
    Veteraanikivi, 1987, Loimaa
  • Aika ja muisto, Kansalaissodassa menehtyneiden muistomerkki, 2004, Naantali.
    Aika ja muisto, Kansalaissodassa menehtyneiden muistomerkki, 2004, Naantali.

Lähteet

  1. ↑ Juhani Vikainen 1936–2020 26.5.2020. Vakka-Suomen Sanomat. Arkistoitu 29.9.2020. Viitattu 29.3.2021.
  2. ↑ Kuolinilmoitus, Otto Juhani Vikainen, Turun Sanomat, 2020, No 144, sivu 15, julkaistu 24.5.2020
  3. ↑ a b Verkkomatrikkeli: Curriculum Vitae, Vikainen Otto Juhani Suomen Kuvataiteilijat. Viitattu 15.9.2024.
  4. ↑ Sankkila, Heikki: Vakka-Suomen mitalitaide jatkuu vahvana 21.6.2007. Turun Sanomat. Viitattu 29.3.2021.
  5. ↑ Länsisyrjä, Erkki: Legendan jälki maisemassa : Pyhän Henrikin tien historiaa ja tätä päivää, s. 59–60. (Pro gradu -tutkielma) Turku: Turun yliopisto, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF).
  6. ↑ Julkisia veistoksia, Muita julkisia teoksia Loimaan taidemuseo. Arkistoitu 25.12.2022. Viitattu 16.4.2024.
  7. ↑ Kansalaissodassa menehtyneiden muistomerkki Punaisten muistomerkit. 4.9.2017. Työväenmuseo Werstas. Viitattu 29.3.2021.

Aiheesta muualla