Juoksuhämähäkit
Juoksuhämähäkit:n artikkelissa tutkimme ja perehdymme kaikkiin tähän päivään niin tärkeään aiheeseen liittyviin näkökohtiin. Sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan ja sen merkitykseen nykyisessä ympäristössä. Analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Juoksuhämähäkit:stä sekä sen vaikutuksista kulttuuriin, talouteen ja politiikkaan. Vastaamme myös Juoksuhämähäkit:n tällä hetkellä kohtaamiin haasteisiin ja mahdollisiin ratkaisuihin niihin. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Juoksuhämähäkit:stä, tavoitteenamme tarjota lukijoillemme syvällinen ja rikastuttava käsitys tästä jännittävästä aiheesta.
| Juoksuhämähäkit | |
|---|---|
 Pardosa lugubris -naaras munapusseineen. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hämähäkkieläimet Arachnida |
| Lahko: | Hämähäkit Araneae |
| Osalahko: | Araneomorphae |
| Yläheimo: | Lycosoidea |
| Heimo: |
Juoksuhämähäkit Lycosidae Sundevall, 1833[1] |
| Suomessa esiintyviä sukuja | |
|
|
| Katso myös | |
Juoksuhämähäkit eli susihämähäkit (Lycosidae) on hämähäkkeihin kuuluva heimo, jonka lajit ovat tunnettuja tavastaan juosta saalis kiinni pyyntiverkon kutomisen sijaan. Monet lajit ovat verraten kookkaita. Tunnetuimpia lajeja lienevät Pardosa-suvun susihämähäkit.
Monista muista hämähäkkiheimoista poiketen juoksuhämähäkeillä on hyvä näkö. Se onkin välttämätön aktiivisesti liikkuvalle saalistajalle. Silmät ovat asettuneet kahteen riviin joista alempi muodostuu neljästä pienestä ja ylempi kahdesta suuresta eteenpäin ja kahdesta sivuille suuntautuneesta silmästä. Saalistustekniikka muodostuu väijymisestä ja sopivan saaliin nähdessään hämähäkki rynnistää sen kimppuun. Maastossa liikkuvina juoksuhämähäkit ovat väritykseltään yleensä vaihtelevan harmaita tai ruskeita. Juoksuhämähäkkien tapa hoitaa poikasiaan on erikoinen ja tarjoaa maastossa helpon tuntomerkin. Naaras rakentaa munille seitistä kotelon, jota se kuljettaa takaruumiin alapuolella. Munien kuoriuduttua poikaset kiipeävät naaraan selkään ja matkustavat sen mukana ainakin ensimmäiseen nahanluontiin asti.[2]
Maailmalla joidenkin juoksuhämähäkkilajien puremat voivat olla haitallisia[3]. Suomessa ei tavata ihmisille vaarallisia lajeja.
Lähteet
- ↑ Norman I Platnick: The World Spider Catalog, Version 11.0 American Museum of Natural History. Viitattu 9.12.2010. (englanniksi)
- ↑ http://delta-intkey.com/britsp/www/lycosida.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.termite.com/spider-identification.html