Nykymaailmassa Juovakääpiöahven on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Juovakääpiöahven:n merkityksen kasvaessa yhteiskunnassamme on tullut välttämättömäksi ymmärtää sen vaikutukset ja vaikutukset eri alueilla. Henkilökohtaiselta poliittiselle tasolle Juovakääpiöahven on synnyttänyt intensiivistä keskustelua ja ajanut tärkeitä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Juovakääpiöahven:n merkitystä ja seurauksia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin.
Juovakääpiöahven | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Alalahko: | Labroidei |
Heimo: | Kirjoahvenet Cichlidae |
Suku: | Apistogramma |
Laji: | trifasciata |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
|
Juovakääpiöahven (Apistogramma trifasciata) on pieni kirjoahven.
Juovakääpiöahvenen suurin koko on 4–5 cm, naaraat ovat pienempiä kuin koiraat. Kalan normaali yleisväri on vaaleanharmaa, kyljessä selvä leveä musta vaakaraita. Koiras hohtaa sinisävyisenä, naaras muuttuu kutuvalmiina keltaiseksi.[2]
Juovakääpiöahvenia tavataan luonnossa Etelä-Amerikassa: Paraguay- ja Rio Gueapore -joissa.
Juovakääpiöahvenet ovat haaremikaloja; yleensä pidetään kahta naarasta yhtä koirasta kohden. Samassa akvaariossa voi pitää pieniä, rauhallisia kaloja.
Veden on pH-arvon on oltava noin 6,5 ja lämpötilan 20–28 °C. Akvaarion on hyvä olla vähintään 60 cm pitkä.