Juristi

Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Juristi:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Juristi on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime aikoina, ja on erittäin tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja sovellukset eri yhteyksissä. Juristi on osoittautunut kasvavan kiinnostuksen kohteeksi sen vaikutuksesta terveyteen ja rooliin yhteiskunnassa, ja se ansaitsee yksityiskohtaisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme Juristi:n monia puolia ja sitä, kuinka se on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan maailmaamme. Kiinnitämme erityistä huomiota viimeaikaisiin Juristi:een liittyviin edistysaskeliin ja siihen, miten ne vaikuttavat aktiivisesti elämäntapaamme. Lisäksi tunnistamme Juristi:n aiheuttamat mahdollisuudet ja haasteet ja miten voimme vastata niihin.

Suomen ensimmäinen naisjuristi, Agnes Lundell.

Juristi (lat. iura, ’oikeustieteet’) eli lakimies on oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut oikeustieteilijä. Suomessa ylempiä oikeustieteellisiä tutkintoja ovat nykyään oikeustieteen maisterin ja kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnot, joista vain ensin mainittu antaa kelpoisuuden työskennellä tuomarina,[1] syyttäjänä[2] tai asianajajana tietyin lisäedellytyksin.[3] Aikaisempia tutkintoja Suomessa ovat olleet oikeustieteen kandidaatti ja molempain oikeuksien kandidaatti (iuris utriusque candidatus). Pohjoismaissa oikeustieteellisiä tutkintoja ovat muun muassa Ruotsin juristexamen sekä Tanskan juridisk kandidateksamen.[4]

Juristin ammattitaidon ydinalueen muodostavat oikeudellinen tulkinta ja esitettyjen tulkintojen perusteleminen, joita täydentävät oikeudellisen systematiikan tuntemus ja oikeusperiaatteiden punninta.[5]

Juristit ovat oma ammattikuntansa ja toimivat esimerkiksi yritysten lakimiehinä tai asianajotehtävissä edustaen muita oikeudenkäynneissä. Juristit voivat toimia myös tuomareina, virkamiehinä tai asianajajina. Myös elinkeinoelämä työllistää suuren määrän juristeja.[6]

Lakimies on käsitteenä juristin synonyymi ja perinteisempi nimike oikeustieteen korkeakoulututkinnon omaavalle ammattilaiselle. Arvonimeä asianajaja saa Suomessa käyttää vain Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajotutkinnon hyväksytysti suorittanut juristi.[7]

Suomessa juristiammatteihin (esim. tuomari ja syyttäjä) vaadittavaa oikeustieteellistä koulutusta järjestetään Helsingin (Helsinki ja Vaasa), Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisissä tiedekunnissa, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa sekä Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden ja oikeustieteiden tiedekunnassa.

Monilla poliitikoilla on juristin koulutus, kuten Suomen presidenteistä Ståhlbergilla, Svinhufvudilla, Rytillä, Paasikivellä, Kekkosella, Halosella ja Niinistöllä. Muiden maiden johtajista esimerkiksi Volodymyr Zelenskyi, Jawaharlal Nehru, Konrad Adenauer, Kurt Georg Kiesinger, Olof Palme, Fidel Castro, Slobodan Milošević, Bill Clinton, Richard Nixon, Gerald Ford, Nicolas Sarkozy, Tony Blair, Nelson Mandela, Lech Kaczyński, Mihail Gorbatšov, Vladimir Putin, Dmitri Medvedev, Joe Biden ja Barack Obama ovat olleet tai ovat koulutukseltaan juristeja.

Brittiläisen psykologin Kevin Duttonin mukaan juristi on psykopaattien toiseksi suosituin ammatti.[8]

Lähteet

  1. ↑ Tuomioistuinlaki (673/2016) 10 luku 1 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Laki syyttäjälaitoksesta (32/2019) 16 §
  3. ↑ Laki asianajajista (496/1958) 3 §
  4. ↑ Euroopan unionin C 72A/2020 eur-lex.europa.eu. Viitattu 17.12.2020.
  5. ↑ Siltala, Raimo: Oikeudellisen ajattelun perusteet - Pääsykoekirja 2/2010, s. 7. Turku: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2010.
  6. ↑ Susanne Saarinen: Juristin monipuoliset työmahdollisuudet Valmennuskeskus. 9.2.2020. Viitattu 24.2.2025.
  7. ↑ Miksi asianajaja on turvallinen valinta oikeudellisissa ongelmissa Asianajajaliitto. Viitattu 24.2.2025.
  8. ↑ 10 ammattia, jotka houkuttavat eniten psykopaatteja iltalehti.fi. 19.11.2019. Viitattu 16.01.2022.

Aiheesta muualla