Kööpenhaminan ilmastokokous

Nykymaailmassa Kööpenhaminan ilmastokokous:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaiken ikäisille ja ammateille. Ilmestymisestään lähtien Kööpenhaminan ilmastokokous on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tekniikan ja tieteen kehityksen jatkuessa Kööpenhaminan ilmastokokous esitetään peruselementtinä, joka on läsnä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Sen vaikutus on kiistaton, ja sen merkitys on ilmeinen monissa yhteyksissä populaarikulttuurista globaaliin talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme Kööpenhaminan ilmastokokous:n merkitystä ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

COP15:n täysistuntosali Kööpenhaminassa 8. joulukuuta 2009

Kööpenhaminan ilmastokokous (engl. United Nations Climate Change Conference COP 15) järjestettiin Bella Center -konferenssikeskuksessa Kööpenhaminassa, Tanskassa 7.–18. joulukuuta 2009. Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007 sovitun tiekartan mukaisesti Kööpenhaminassa oli tavoitteena saada aikaan kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen lievittämisestä vuoden 2012 jälkeen, jolloin Kioton sopimuksen voimassaolokausi päättyy. Sitovaa sopimusta kokouksessa ei sovittu.[1]

Intian pääministeri Manmohan Singh, Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, Tanskan ulkoministeri Per Stig Møller jaIsraelin presidentti Shimon Peres.

Kokous oli YK:n ilmastonmuutoskonventin (UNFCCC) viidestoista konferenssi. Sitä edelsi maaliskuussa 2009 Kööpenhaminassa pidetty tieteellinen konferenssi Climate Change: Global Risks, Challenges and Decisions, jonka tavoitteena oli koota viimeaikainen tieteellinen ymmärrys ihmisen toiminnan vaikutuksesta ilmastoon. Kokouksen yhteenvetoraportti pyrkii esittämään tämän tiedon maallikolle ymmärrettävällä tavalla.[2]

Kööpenhaminan ilmastokokouksen logo
Ilmastokokoukset
Raportit ja vetoomukset

Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla useat maat ilmoittivat sitoutuvansa kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämiseen:

  • Euroopan unioni sitoutui vähentämään päästöjään 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, mutta nostaa tavoitteen 30 %:iin, jos vastaavansuuruisista päästövähennyksistä saadaan aikaan sitova kansainvälinen sopimus.[3]
  • Kiina ilmoitti alentavansa hiili-intensiteettiä 40–45 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Hiili-intensiteetti kuvaa hiilidioksidipäästöjä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.[4]
  • Yhdysvallat aikoo leikata päästöjään 17 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 83 % vuoteen 2050 mennessä.[5]
  • Intia aikoo vähentää hiili-intensiteettiään 24 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta.[6]

Kokouksessa sovittiin myös ilmastorahaston perustamisesta kehitysmaiden tukemiseksi.[7]

Lähteet

  1. ↑ Kööpenhaminan ilmastokokous löysi sovun – sitovaa sopimusta ei saatu Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.12.2009. Viitattu 7.12.2009.
  2. ↑ Synthesis report from Climate Change: Global Risks, Challenges and Decisions, Copenhagen 2009 (Arkistoitu – Internet Archive) University of Copenhagen (englanniksi)
  3. ↑ EU climate package explained 26.11.2009. BBC. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  4. ↑ Kiina vastasi Yhdysvaltojen päästövähennyksiin mojovilla prosenteilla 26.11.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.11.2009. Viitattu 7.12.2009.
  5. ↑ Yhdysvallat tarjoaa muutaman prosentin päästöleikkauksia 25.11.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.11.2009. Viitattu 7.12.2009.
  6. ↑ Intia teki laskelman kasvihuonepäästöjen leikkaamisesta 2.12.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.12.2009.
  7. ↑ Kööpenhaminassa sopu uudesta rahastosta kehitysmaille (Arkistoitu – Internet Archive) HS.fi

Aiheesta muualla

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Ilmastosopimusta ei syntynyt Kööpenhaminassa
Ilmastonmuutos ja ilmaston lämpeneminen
Syyt
Vaikutukset
Tiede
Keskustelu ja politiikka