YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus

Nykymaailmassa YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus:stä on tullut toistuva aihe, joka kattaa useita kiinnostuksen kohteita. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensäkin YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen merkitystä ja merkitystä ei voi aliarvioida, ja sen vaikutukset tuntuvat kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Tässä artikkelissa tutkimme YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen ihmisten jokapäiväiseen elämään. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja tutkimme sen vaikutuksia tulevaisuuteen.

UNFCCC:n logo

YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus[1] (UNFCCC, engl. United Nations Framework Convention on Climate Change) on kansainvälinen ilmastonmuutosta vastaan taisteleva sopimus, joka syntyi Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskokouksessa Earth Summitissa vuonna 1992. Se tunnetaan yleisesti pelkästään nimellä ilmastosopimus. Sen pääasiallinen saavutus on vuonna 1997 laadittu Kioton ilmastosopimus, joka oli voimassa vuoteen 2012 saakka ja jossa sovitaan kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisesta. Kioton sopimuksen jatkosta keskusteltiin Montrealin ilmastokokouksessa vuonna 2005 ja Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009.

Sopimuksen keskeinen rahoitusmekanismi on Vihreä ilmastorahasto.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. UNFCCC Suomen YK-liitto. Viitattu 28.4.2018.
  2. Suomen tuki Vihreälle ilmastorahastolle (Green Climate Fund, GCF), toinen lisärahoituskausi 2024-2027 Ulkoministeriön päätös. 23.11.2023. Viitattu 2.6.2024.

Aiheesta muualla