Kaarlo Haltia

Nykymaailmassa Kaarlo Haltia on yhä tärkeämpi ja keskustelunaihe. Ajan myötä sen merkitys yhteiskunnassa on kasvanut ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Olipa kyse politiikan, talouden, tekniikan, kulttuurin tai millä tahansa alalla, Kaarlo Haltia:stä on tullut keskeinen aihe, joka herättää ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​näkemyksiä. Tässä artikkelissa tutkimme Kaarlo Haltia:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja pohdimme sen vaikutuksia nykyisyyteemme ja tulevaisuutemme.

Kaarlo Haltia
Henkilötiedot
Syntynyt28. syyskuuta 1863
Janakkala
Kuollut18. lokakuuta 1938 (75 vuotta)
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala kuvanveisto
Aino, Lapinlahti, 1885.
Aino, Mänttä-Vilppula, jälkivalos 1983.

Kaarlo Fredrik Haltia (28. syyskuuta 1863 Janakkala – 18. lokakuuta 1938) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hän opiskeli Pariisissa Académie Julianissa vuosina 1887–1889 ja 1891–1892. Hän sai Suomen Taideyhdistyksen dukaattikilpailussa kolmannen palkinnon vuonna 1890. Haltian töitä ovat muun muassa kansallisromanttista Kalevala-aiheista taidetta edustavat veistokset Aino (1898) ja Väinämöinen ja Joukahainen (1899).[1]

Haltian mukaan on nimetty Helsingin Oulunkylässä sijaitseva pieni Kaarlo Haltian puisto, joka sijaitsee lähellä hänen vanhaa ateljeetaan Jokiniementien varressa. Haltia muutti Turengista Oulunkylään vuonna 1910.[2] Hän toimi Oulunkylän kunnanvaltuutettuna vuosina 1922–1925.[3]

Lähteet

  1. ↑ Anttonen, Pertti & Kuusi, Matti: Kalevala-lipas, s. 204. (Uusi laitos (1. laitos 1985)) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999. ISBN 951-746-045-7
  2. ↑ Pohjanpalo, Olli: Kuntalaisaloite johti tulokseen. Helsingin Sanomat, 19.3.1999.
  3. ↑ Harmo, Maunu: Oulunkylä – Åggelby: vihreä idylli, s. 198. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 1987. ISBN 951-99891-2-9

Aiheesta muualla