Kaktuspöllö

Nykymaailmassa Kaktuspöllö:stä on tullut kasvava kiinnostuksen aihe yhteiskunnan eri alueilla. Akateemisesta ympäristöstä liiketoimintaympäristöön Kaktuspöllö on tulossa merkitykselliseksi, koska se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Kun siirrymme eteenpäin 2000-luvulle, Kaktuspöllö:n ymmärtämisen ja käsittelemisen merkitys käy yhä selvemmäksi. Tässä artikkelissa tutkimme, miten Kaktuspöllö on kehittynyt ajan myötä, sen vaikutusta eri yhteisöihin ja sektoreihin sekä mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen. Kaktuspöllö on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme sen vaikutuksesta politiikkaan ja teknologiaan.

Kaktuspöllö
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Kaktuspöllöt Micrathene
Laji: whitneyi
Kaksiosainen nimi

Micrathene whitneyi
Cooper, 1861[2]

Katso myös

  Kaktuspöllö Wikispeciesissä
  Kaktuspöllö Commonsissa

Kaktuspöllö (Micrathene whitneyi) on pöllöihin kuuluva lintu, joka pesii Yhdysvaltojen lounaisosissa ja Meksikossa. Se on maailman pienin pöllö, toiseksi pienin on varpuspöllö. Sen pituus on 12–30 cm, ja siipienväli on noin 40 cm, pyrstö on lyhyt. Sen jalat ovat melko pitkät, ja usein se näyttää länkisääriseltä. Linnun paino on 30–40 g. Niiden ääntelyä kuuluu hämärissä tai auringonlaskun aikaa, kun ne huutelevat toisilleen. Ääni on korkea yninää tai hykerrystä. Uros ja naaras syöksähtelevät puiden seassa ja huutelevat toisilleen.

Lisääntyminen

Kaktuspöllö valitsee pesimispaikaksi yleensä hylättyjä pohjoisen suuntaan olevia tikankoloja saguarokaktuksessa[3], plataanissa, virginianpoppeliissa ja muissa kovissa puulajeissa. Naaras munii kolme pyöreää valkoista munaa. Munia haudotaan kolme viikkoa, minkä jälkeen poikaset kuoriutuvat. Ne ovat lentokykyisiä kymmenviikkoisina. Poikaset kuoriutuvat yleensä kesäkuun puolivälissä tai heinäkuun alussa. Heinäkuun lopulla ne ovat yleensä lentokykyisiä ja lähtevät pesästä.

Käyttäytyminen

Niitä näkee usein chapparal-alueella, ja pesimäaikaan niitä löytyy helposti. Kohdatessaan saalistajia, se tekeytyy kuolleeksi.

Muutto

Kaktuspöllö muuttaa keväällä ja kesällä Arizonaan ja New Mexicoon, ja talvella niiden asuinaluetta ovat Keski- ja Etelä-Meksiko. Muuttavat kaktuspöllöt palaavat pohjoiseen huhtikuun puolivälissä tai toukokuussa.

Ravinto

Kaktuspöllö syö pääasiassa hyönteisiä, ja se valitsee asuinalueensa sen mukaan, että niitä esiintyy siellä. Agavet ja ocotillot ovat hyviä ruokapaikkoja, sillä yöperhoset ja monet muut hyönteiset nukkuvat niiden kukissa. Kaktuspöllöt syövät skorpioneja ja onnistuvat jotenkin poistamaan niiden piikin. Usein niiden näkee saalistavan lentäviä hyönteisiä, jolloin ne lentävät samaan tapaan kuin tyrannit hämärän laskeuduttua.

Alalajit

M. w. Idonea, on Teksasin eteläisimmistä osista Meksikoon ulottuvalla alueella asustava alalaji, samoin M. w. sanfordi Baja Californiassa ja M. w. graysoni Socorron saarella Baja Californian eteläkärjessä. Se laji on todennäköisesti hävinnyt 1900-luvulla, ehkä noin 1970.

Alalajit:[2]

  • Micrathene whitneyi graysoni Ridgway, 1886
  • Micrathene whitneyi idonea (Ridgway, 1914)
  • Micrathene whitneyi sanfordi (Ridgway, 1914)
  • Micrathene whitneyi whitneyi (J. G. Cooper, 1861)

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ BirdLife International: Micrathene whitneyi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Micrathene whitneyi (TSN 177912) itis.gov. Viitattu 26.5.2012. (englanniksi) (englanniksi)
  3. ↑ Hardy, P., Morisson, M., The Wilson Bulletin, 2001, 113 (1) s. 23–32

Aiheesta muualla