Nykyään Kalajoen Kristillinen Opisto on ongelma, joka on läsnä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Politiikasta popkulttuuriin Kalajoen Kristillinen Opisto:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe. Tämä suuntaus on johtanut sekä asiantuntijoiden että maallikoiden huomion ja kiinnostuksen lisääntymiseen Kalajoen Kristillinen Opisto:tä kohtaan. Tässä artikkelissa tutkimme Kalajoen Kristillinen Opisto:n eri puolia sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Analysoimme, miten Kalajoen Kristillinen Opisto on kehittynyt ajan myötä, ja tutkimme sen vaikutusta eri alueilla. Lisäksi keskustelemme Kalajoen Kristillinen Opisto:n tulevista vaikutuksista ja siitä, miten se voi vaikuttaa elämäämme tulevaisuudessa.
Kalajoen kristillinen opisto | |
---|---|
![]() |
|
![]() Kalajoen Kristillisen Opiston päärakennus. |
|
Sijainti | Kalajoki |
Koordinaatit | |
Tyyppi | kristillinen kansanopisto |
Perustettu | 1942 |
Omistaja | Kalajoen Kristillisen Opiston Kannatusyhdistys |
Sitoutuneisuus | Uusheräys |
Rehtori | Niko Rantanen |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Kalajoen Kristillinen Opisto on 1942 perustettu kansanopisto, joka sijaitsee Kalajoen keskustassa. Kalajoen Kristillisellä Opistolla on toimintaa myös Oulussa ja Kangasalla (Heinäkallion leirikoti). Opisto omistaa Kalajoella toimivan Päiväkoti Arkin. Opiston ylläpitäjä on Kalajoen Kristillisen Opiston Kannatusyhdistys, johon kuuluu sekä henkilöjäseniä että yhteisöjäseniä. Opiston taustayhteisö on Uusheräys.[1]
Kalajoen kristillinen opistoa varten ostettiin Aurasen tila, joka oli osa Anttilan kantatilaa. Kalajoen herännäiskäräjien viisi viimeistä istuntoa pidettiin Anttilassa vuosina 1938–1939.[2]
Kalajoen kristillinen kansanopisto perustettiin Pohjankylälle vuonna 1942. Opiston aloittaessa tilalla oli tulipalossa tuhoutuneen Anttilan kestikievarin paikalle vuonna 1916 rakennettu asuinrakennus. Kansanopistoa tilalle perustettaessa viljelysmaat myytiin Pauli Honkakarille. Paikalle siirrettiin lisäksi Ylivieskasta Kyösti Kallion syntymäkotiin kuulunut tallirakennus, josta tuli asuntola- ja opetusrakennus. Sodan aikana opiston rakennuksissa toimi Petsamon aluesairaala.[2]
Kalajoen mieskotiteollisuuskoulun johtajan A. Männistön suunnittelema uusi opistorakennus valmistui vuonna 1951. Vanha jugendtyylinen asuinrakennus purettiin 1970-luvulla uudisrakennusten tieltä.[2]
Kalajoen Kristillisen Opiston arvopohja muodostuu kristillisestä maailmankuvasta ja ihmiskäsityksestä, johon yhdistyvät herätysliikkeen perinne sekä kestävän kehityksen periaate. Uusheräyksen perinne näkyy Opiston toiminnassa yhteisöllisyyden korostamisessa, matkalaulu- ja seuraperinteen ylläpitämisessä ja osallistumisessa evankelisluterilaisen kirkon toimintaan. Uusheräyksen perinteestä nousee myös lähetystyön aktiivinen tukeminen ja sen näkyvä asema Opistolla.
Kestävän kehityksen mukaisesti Opisto ottaa huomioon ekologiset ja eettiset kysymykset. Erityisesti kestävä kehitys näkyy Opiston toiminnassa aktiivisena yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämisenä sekä vastuullisina hankintoina. OKKA-säätiö on myöntänyt Kalajoen Kristilliselle Opistolle Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin vuonna 2018.[3]
Kalajoen Kristillinen Opisto järjestää aikuisten perusopetusta, lisäopetusta, ammatillista koulutusta ja vapaan sivistystyön koulutusta. Vapaan sivistystyön koulutusta tarjotaan myös maahanmuuttajille ja kehitysvammaisille. Lyhytkurssitarjonta painottuu hyvinvointiin, kasvatus- ja sosiaalialaan, taiteisiin, seurakuntatyöhön, teologiaan sekä kansainvälisyyteen. [4]. Opistossa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:
Kalajoen Kristillisessä Opistossa opiskelee vuosittain n. 200 opiskelijaa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja n. 2300 lyhytkurssien opiskelijaa.[5]