Kalervo Hämäläinen

Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida Kalervo Hämäläinen:tä, aihetta, joka on ollut mielenkiinnon ja keskustelun aiheena eri aloilla aikojen saatossa. Kalervo Hämäläinen on kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion, koska sen merkitys ja vaikutus ylittävät rajat ja tieteenalat. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarkastelemaan Kalervo Hämäläinen:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Selvitämme sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä tavoitteenamme tarjota kokonaisvaltainen ja rikastuttava näkemys tästä ilmiöstä.

Kalervo Hämäläinen.

Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (17. tammikuuta 1917 Vesanto – 22. heinäkuuta 2015 Helsinki[1][2]) oli suomalainen kamarineuvos, musiikinopettaja, säveltäjä ja laulunsanoittaja. Hän oli Eino Roihan oppilas.

Savolaissyntyinen Kalervo Hämäläinen tuli tunnetuksi useiden sotaveteraaniaiheisten laulujen säveltäjänä ja sanoittajana. Hämäläinen itse taisteli sekä talvi- että jatkosodassa. Sotien jälkeen hän sävelsi ja sanoitti huomattavan määrän lauluja, joiden isänmaallisuus, melodisuus ja kansanomaisuus ovat tehneet niistä rakastettuja suuren yleisön, erityisesti sodat kokeneen sukupolven keskuudessa. Musiikinharrastajille Hämäläisen nimi tuli tutuksi, kun Mirjam Helin levytti Hämäläisen kirjoittaman ja säveltämän ”Lapin äidin kehtolaulun” vuonna 1949. Elämäntyönsä hän teki helsinkiläisessä Karjalan yhteiskoulussa musiikin lehtorina.

Nykyisin kenties tunnetuimman sävellyksensä ”Veteraanin iltahuudon” Hämäläinen kirjoitti 1980-luvun loppupuolella. Kadettikuoron ensimmäisenä tunnetuksi tekemä teos on nykyisin saavuttanut pysyvän sijan veteraanitilaisuuksien ohjelmistoissa.

Kamarineuvos Hämäläisen nimeä kantaa Kalervo Hämäläisen Suomi-Poikien ja -Tyttöjen säätiö, jonka hän perusti yhdessä professori Holger Fransmanin kanssa vuonna 1977. Perustamissääntönsä mukaan säätiö ylläpitää ensisijaisesti suomalaiskansallisen musiikin ja yleensä taidemusiikin harrastusta tukemalla nuorison musikaalisia pyrkimyksiä ja kiinnittämällä erityistä huomiota vähävaraisten nuorten taiteellisten lahjojen kehittämiseen.

Hämäläiselle myönnettiin director musices -arvonimi vuonna 1965 ja kamarineuvoksen arvo 1972.

Teoksia

  • Ajatus Balkanille, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Anna almusi lapselle, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Auringon alla, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Roine Richard Ryynänen)
  • Graniittimarssi, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Reino Palmroth)
  • Hyljätty viulu, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Ilta lauantain, (säv. Kalervo Hämäläinen, sov. Kaarlo Sarkia)
  • Joulun lapsi, (säv. ja san. Kalervo Hämäläinen)
  • Karhu ja muurahainen, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Roine Richard Ryynänen)
  • Katseen kosketus, (säv. ja san. Kalervo Hämäläinen)
  • Kiitoslaulu, Hengellinen osa Veteraanin iltahuuto -lauluun, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Kirje äidille, (säv. ja san. Kalervo Hämäläinen)
  • Kodin keinutuoli, (säv. Kalervo Hämäläinen)
  • Kodin vartijat, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Kodin vartijat, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Waldemar Rantoja)
  • Lapin äidin kehtolaulu, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Lapsenlapsille, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Lapsi ja perhonen, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Laulu joutsenelle kansallislinnulle, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Laulu kotikoululle, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Laulu muuttolinnuille, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Laulu tunturin lapselle, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Laulu työlle, (säv.Kalervo Hämäläinen, san. V. A. Koskenniemi)
  • Laulu valkopurjeille, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Liisa nuken vapaapäivä, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Roine Richard Ryynänen)
  • Lähde laulamaan, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Ester Ahokainen)
  • Maa äidin hiljaiset vaeltajat, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Maa äidin laulu, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Maisema, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Kaarlo Sarkia)
  • Matin ja Liisan marjamatka, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Roine Richard Ryynänen)
  • Monthanien marssi, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Olympiamarssi, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Reino Palmroth)
  • Pohjolan maa, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Siirtolaisen kaipuu, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Suvimarssi, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Roine Richard Ryynänen)
  • Taas valkeat on metsät, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Alvar Kosunen)
  • Tervetuloa, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Testamentti lapsenlapsille, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Tuntematon sotilas, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Tuolta puolen lahden, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Unohdetut niityt, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Unteni maa, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Uusi aamu, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Vanhan mökin unelma, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Vanhan soturin muisto, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Vanhapeikko ja päivänkeiju, (säv. Kalervo Hämäläinen, san. Roine Richard Ryynänen)
  • Veteraanin iltahuuto, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Väsyneet kädet, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)
  • Yön laulu, (säv. & san. Kalervo Hämäläinen)

Lähteet

  1. ↑ Kuolleita Helsingin Sanomat 2.8.2015 s. C 23
  2. ↑ Sirén, Ines: Kalervo Hämäläinen on kuollut 23.7.2015. Yle. Viitattu 23.7.2015.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalervo Hämäläinen.