Kaleva (kansanperinne)

Nykymaailmassa Kaleva (kansanperinne) on aihe, joka kiinnittää miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien Kaleva (kansanperinne) on ollut keskustelun, kiistan ja tutkimuksen kohteena, mikä on herättänyt jatkuvaa kiinnostusta eri aloilla. Johtuipa sen yhteiskunnallinen merkitys, vaikutus talouteen tai vaikutus populaarikulttuuriin, Kaleva (kansanperinne):stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kaleva (kansanperinne):n eri puolia, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja tutkimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Oskar Kallis: "Kalevanpoika"

Kaleva tai Kalevi, viroksi Kalev, on myyttinen hahmo itämerensuomalaisten kansojen mytologiassa. Kaleva tunnettiin muinaisena jättiläisenä, mutta myös kuninkaana. Kalevala-eepoksen nimi tulee sanasta Kaleva. Kalevaa useammin suomalainen ja itämerensuomalainen tarusto tuntevat kuitenkin kalevanpojat, jotka olivat jättiläisiä tai kuninkaan poikia.

Elias Lönnrot päätyi näkemykseen, jonka mukaan Kaleva olisi suomalaisten vanhin tunnettu esi-isä. Hän katsoi myös, että Väinämöinen, Ilmarinen, Lemminkäinen, Joukahainen ja Kullervo olivat hänen jälkeläisiään.[1]

Muinaisenglantilaisessa Widsith-runoelmassa mainitaan lyhyesti Caelic, joka "hallitsi finnejä". Caelic on spekulatiivisesti yhdistetty Kalevaan.

Suullisessa runoudessa Kaleva on liittynyt monenlaisiin myyttisiin mielikuviin ja suoranaiseen kulttiin viittavat vanhat käsitykset Kalevankuusesta (pyhä kuusi) ja Kalevan puusta (pyhä puu). Kalevan nimellä on myös nimetty luonnonpaikkoja.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Anna-Leena Siikala: Itämerensuomalaisten mytologia, s. 226–227. SKS, 2019.