Kalevalan päivä

Tässä artikkelissa tutkimme Kalevalan päivä:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä sillä on tarjottavanaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Kalevalan päivä on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisessä elämässämme. Vuosien varrella Kalevalan päivä on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua, ja tässä artikkelissa perehdymme eri näkökohtiin, jotka tekevät siitä niin merkityksellisen. Sen eduista haasteisiin tutkimme yksityiskohtaisesti, kuinka Kalevalan päivä on vaikuttanut tapaamme ajatella ja toimia. Liity kanssamme tälle löytömatkalle, kun tutkimme Kalevalan päivä:n kiehtovaa historiaa ja vaikutusta nykymaailmaan.

Kalevalan päivä
Suomen kansallislippu.
Suomen kansallislippu.
Vietetään 28. helmikuuta
Järjestämistiheys vuosittain
Ensimmäisen kerran 1860-luvulla
Liittyy suomalainen kulttuuri, karjalainen kulttuuri
Kalevalan 100-vuotisjuhla Helsingin yliopiston juhlasalissa.

Kalevalan päivä on Suomessa ja Karjalassa Kalevalan kunniaksi 28. helmikuuta vietettävä merkkipäivä. Suomessa päivä on suomalaisen kulttuurin päivä ja virallinen liputuspäivä.[1][2]

Merkitys

Elias Lönnrotin vuodesta 1828 keräämiin suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin perustuva Kalevala on Suomen kansalliseepos sekä suomen kielen ja kulttuurin symboli, jonka varaan on rakennettu kansallista identiteettiä.[3] Karjalassa teosta pidetään keskeisenä osana karjalaista kulttuuria josta kansantaide lähti kehittymään.[4]

Historia

Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835.[5] Teos ilmestyi painosta saman vuoden lopulla. Myöhemmin Lönnrot kuitenkin julkaisi laajennetun laitoksen, niin sanotun Uuden Kalevalan vuonna 1849.

Helsingin yliopiston Savokarjalainen osakunta otti Kalevalan esipuheen kirjoituspäivän nationijuhliensa vuosipäiväksi 1860-luvulla.[6] Vuonna 1885 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti ensimmäisen yleisen Kalevala-juhlan teoksen 50-vuotispäivän kunniaksi.[7] Kalevalan 100- ja 150-vuotispäivät ovat olleet suuria kansallisia juhlapäivä.

Päivä vakiintui liputuspäiväksi jo 1920-luvulla, almanakan liputuspäiväluetteloon se lisättiin 1952, ja vuonna 1978 se vahvistettiin virallisesti asetuksella.[5] Vaikka ennen vuotta 2000 helmikuun 24. – 28. päivien nimipäivät siirtyivät karkausvuosina seuraavaan päivään, on Kalevalan päivä aina ollut myös karkausvuosina 28. helmikuuta.

Kalevalan päivä Karjalassa

Kalevalan päivänä järjestetään kulttuuritapahtumia, kuten näyttelyitä, lastenohjelmaa ja musiikkiesityksiä. Päivän yhteydessä on järjestetty myös suomalais-ugrilaisiin kansoihin liittyvää ohjelmaa.[4][8]

Lähteet

  1. ↑ 28.2. Kalevalan päivä Liputuspäivät.fi. Viitattu 28.2.2024.
  2. ↑ Kalevalan päivä 28.2. 27.11.2023. Yle. Viitattu 28.2.2024.
  3. ↑ Kalevalan päivä – suomalaisen kulttuurin päivä Suomi ulkomailla: Ruotsi. Viitattu 28.2.2024.
  4. ↑ a b 12.04.2004 - История проведения Дней Калевалы - Правительство Республики Карелия web.archive.org. 17.9.2018. Arkistoitu 17.9.2018. Viitattu 29.2.2024.
  5. ↑ a b Oja, Heikki: Aikakirja 2013, s. 184. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013. ISBN 952-10-3221-9 Teoksen verkkoversio Viitattu 28.2.2023. (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Tapio, 13.03.1869, nro 11, s. 2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  7. ↑ Kalevalan päivä – suomalaisen kulttuurin päivä Suomi ulkomailla: Ruotsi. Viitattu 28.2.2024.
  8. ↑ Российский этнографический музей ethnomuseum.ru. Viitattu 29.2.2024.

Aiheesta muualla

Suomen liputuspäivät
Viralliset
Vakiintuneet