Nykymaailmassa Kalle Renfors:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yleisölle. Johtuipa historiallisesta vaikutuksestaan, merkityksellisyydestään nyky-yhteiskunnassa tai vaikutuksestaan eri alueilla, Kalle Renfors on vanginnut niin akateemikkojen, ammattilaisten kuin amatöörienkin huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyisessä tilanteessa. Alkuperäistään sen rooliin nykymaailmassa Kalle Renfors on aihe, joka ansaitsee analysoinnin yksityiskohtaisesti ja kriittisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja seuraukset.
Kalle Renfors | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. helmikuuta 1901 Tampere |
Kuollut | 26. elokuuta 1968 (67 vuotta) Tampere |
Poliitikko | |
Puolue | SKDL / SKP |
Entiset puolueet | STPV |
Asema | Kansanedustaja (1948–1954) |
Vaalipiiri | Hämeen pohjoinen |
Kotipaikka | Tampere |
Puoliso | Anna Maria Niemi (1922–1968) |
|
Kaarle ”Kalle” Edvard Renfors (2. helmikuuta 1901 Tampere – 26. elokuuta 1968 Tampere) oli suomalainen kansanedustaja. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli tehdastyöläinen ja puuseppä. Renfors oli huutolainen, joka myöhemmin työskenteli muun muassa Tampellan pellavatehtaalla. Kansakoulun lisäksi hän opiskeli sotavuosien jälkeen Sirola-opistossa.
Renfors oli mukana maanalaisessa SKP:ssa 1920-luvulta lähtien ja joutui toimintansa vuoksi myös vankilaan 1930-luvulla. Kansanedustajaksi hänet valittiin SKDL:n edustajana Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä vuoden 1948 eduskuntavaaleissa ja uudelleen vuoden 1951 vaaleissa. Vuoden 1950 presidentinvaalissa Renfors oli Mauno Pekkalan valitsijamiehenä. Kansanedustajakautensa jälkeen Renfors työskenteli Tampereella Osuusliike Voiman vahtimestarina aina kuolemaansa saakka.
Renfors kuului 1920-luvulla Tampereen kaupunginvaltuustoon[1] sekä Messukylän kunnanvaltuustoon, jonka puheenjohtajana hän toimi. Renfors tunnettiin erityisesti hyvänä puhujana, jonka vuoksi hän usein puhui koko vasemmistoryhmänsä puolesta.[1] Maaliskuussa 1930 Renfors valittiin Suomen Kehruu- ja Kutomatyöntekijäin Liiton palkalliseksi luottamusmieheksi liiton perustavassa kokouksessa.[2] Vuonna 1930 Renforsin toimiessa Tampereen kaupunginvaltuutettuna, äärioikeistolainen Lapuan liike yritti muiluttaa hänet, mutta yritys epäonnistui.[3]