Kanurin kieli

Aihe Kanurin kieli on aihe, josta on keskusteltu laajasti vuosien ajan. Eriävillä mielipiteillä ja eri näkökulmilla Kanurin kieli on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Kanurin kieli:n eri puolia ja tarjoamme kattavan analyysin, joka kattaa sen historian, vaikutuksen ja mahdolliset vaikutukset tulevaisuuteen. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Kanurin kieli on jättänyt maailmaan merkittävän jäljen, joka ansaitsee huolellisen ja yksityiskohtaisen huomion.

Kanurikielten puhuma-alue Tšadjärven ympärillä.

Kanurin kieli on kanurien puhuma nihosaharalaisten kielten saharalaiseen ryhmään kuuluva kieli. Siihen luetaan usein myös lähisukukieli kanembu. Kanuria puhutaan Tšadjärven lounaispuolella koillis-Nigeriassa Bornon osavaltiossa sekä sen lähialueilla Nigerissä, Kamerunissa ja Tšadissa. Vuonna 1978 puhujamääräksi arvioitiin yli 3,5 miljoonaa henkeä.

Kieli jakautuu useisiin murteisiin, joista selvimmin erottuvat kvajam, mober ja manga. Kanembu oli 1300-luvulla Kanemin valtion pääkieli, kunnes sen syrjäytti Bornun valtiossa puhuttu kanuri. 1500–1800-luvuilla kanuri toimi Keski-Sudanin kansojen yhteisenä kielenä. Kirjakieli on kehittynyt Maidugurin kaupungin murteen pohjalta. Kirjoitusjärjestelmä perustui aluksi arabialaiseen ja sittemmin latinalaiseen kirjaimistoon. Vanhimmat käsikirjoitukset ovat 1600-luvulta. Nigeriassa kanuria käytetään koululaitoksen, viranomaisten, radion ja television sekä lehdistön kielenä.[1]

Monet kanuria äidinkielenään puhuvat osaavat toisena kielenään hausaa tai arabiaa.

Lähteet

  1. ↑ Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1, s. 628. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.