Kari Hukkila

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Kari Hukkila:tä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Kari Hukkila on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta, sillä sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Ilmestymisestään lähtien Kari Hukkila on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla, mikä on johtanut sen vaikutusten syvälliseen analyysiin. Tässä mielessä on mielenkiintoista tietää enemmän Kari Hukkila:stä ja siitä, miten se on kehittynyt ajan myötä, sekä sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Siksi seuraavilla riveillä syvennymme Kari Hukkila:n moninaisiin puoliin ja sen rooliin nyky-yhteiskunnassa.

Author Kari Hukkila

Kari Hukkila (s. 1955) on suomalainen kirjailija.

Hukkila on opiskellut Helsingin yliopistossa kirjallisuustiedettä, taidehistoriaa, filosofiaa, historiaa ja kieliä. Hän on kirjoittanut esseitä 1980-luvulta alkaen. Monille Hukkilan teoksille on ominaista kirjallisten ja filosofisten teemojen liittyminen algerialaisiin maahanmuuttajiin Ranskassa tai hänen nuoruuden asuinpaikkaansa Itä-Helsingin Kontulaan.[1]

Ura

Ensimmäinen esseekokoelma on 2010 ilmestynyt Kerettiläisesseet. Siinä hän kirjoittaa erilaisista kirjallisuuden ja filosofian teemoista kehyksessä, joka rakentuu pitkäaikaisesta ystävyydestä algerialaisen maahanmuuttajan kanssa.[2]

Hukkila jatkaa vuonna 2016 ilmestyneessä romaanissaan Tuhat ja yksi vastaavanlaisia teemoja, joissa korkeakirjalliset aiheet ja maahanmuuttajien ja paperittomien elämä liittyvät toisiinsa.[3] Romaani sai Helmet-palkinnon vuonna 2018.[4] Palkintoperusteissa Claes Andersson totesi mm. seuraavaa:

Tuhat ja yksi kuuluu viime vuosien parhaisiin romaaneihin monestakin syystä. Se käsittelee ajankohtaisia asioita kuten kodittomuutta, pakolaisuutta ja kansainvälisyyttä, se on filosofisesti kiinnostava ulottuen Georg von Wrightistä Wittgensteiniin ja se on kirjoitettu tiiviillä ja kirkkaalla tavalla, joka tuo mieleen W.G. Sebaldin tai Thomas Bernhardin[5]

Romaani ilmestyi englanniksi David Hackstonin kääntämänä ja Contra Mundum Pressin (New York) julkaisemana loppuvuodesta 2023.[6]

Hukkila on kirjoittanut myös kuunnelmia, näytelmiä, televisiodraamoja, tekstejä näyttämölle ja tekstejä koreografi Sanna Kekäläisen teoksiin. Televisiodraamoista merkittävä on Katso ihmistä, jonka ideana oli Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynti ja tanskalaistaiteilijan Muhammed-pilapiirrokset 2006.[7] Monet Hukkilan draamateksteistä ottavat aiheensa globaalista todellisuudesta. Näytelmä Maailman katolla (ke. 1994) hahmottaa Tiibetin ja Kiinan kansantasavallan keskinäistä historiaa vuodesta 1949 eteenpäin. Musiikkiteatteriesityksen Etiopialainen ystävä (ke. 2024) kokoava metafora kertoo etiopialaisesta paperittomasta, joka pyrkii Italiasta Alppien yli pohjoiseen.[8]

Hukkila on kirjoittanut kritiikkiä kuvataiteesta ja kirjallisuudesta sekä toimittanut useita teoksia. Niistä merkittävin on Hukkilan kuratoima hanke Stéphane Mallarmésta, joka ilmestyi yhteensä 500 sivun laajuisena New Yorkissa Hyperion-lehdessä vuosina 2015 ja 2017.[9]

Teokset

Kirjat

Draamatekstit

  • Finnlion. Yle, 1988
  • Sotkamon 120 päivää. Kantaesitys Suomalaisen uuden taiteen festivaali, Tallinna 1988. Yle 1989.
  • Pekingin kevät. Yle, 1990
  • Puistoja. Lyhytelokuva. Kantaesitys Helsingin Juhlaviikoilla 1990
  • Alaston lounas (William S. Burroughsin romaanin dramatisointi). Yle, 1993
  • Sankareiden ääniä. Yle, 1994. Ruotsinkielinen käännös (Peter Mickwitz) Kontur, 4/94
  • Maailman katolla. Näytelmä. Teatteri Jurkka, 1994
  • Jemenin komedioita. Yle, 1995
  • Faunin iltapäivä. Sanna Kekäläisen koreografiaan. Kantaesitys 1996 Kuopio tanssii ja soi -festivaali. Englanninkielinen käännös: Hildi Hawkins. Ranskankielinen käännös: Gabriel Rebourcet
  • Luodinreikä on kuin mikä tahansa ruumiinaukko, sen tehtävä vain on tuntematon. Teksti Heli Rekulan videoteokseen. Kantaesitys Århusin taidemuseo, Tanska, 1996. Englanninkielinen käännös (Hildi Hawkins): Haag, Hollanti, 1999
  • Halun tekoja/ Acts of desire. Ruumiillisen taiteen teatteri (RTT). Kantaesitys Budapestissa, Mu-teatteri,1996. Unkarinkielinen käännös esityksen yhteydessä
  • Poikia. Näytelmä. Ateneum, 1997
  • Sanaan tornit. Yle, 1997
  • Querelle-variaatioita. RTT, 1997
  • Spartacus. Kolme katkelmaa. RTT/ Svenska Teatern, 1998
  • Labyrintissa. Yle, 1998
  • Freudin unet. Yle, 1999
  • En aio kuolla Venetsiassa/ Ich werde nicht in Venedig sterben. Teoksessa Kuolema Venetsiassa, RTT/Suomen Kansallisooppera, 1999. Englanninkielinen käännös: Anselm Hollo
  • Vanhat mestarit. Yle, 2000
  • Teiresias-monologi. RTT/ Teatteri Raivoisat Ruusut, 2000
  • Impromptu for Ultsi. RTT/ Teatteri Raivoisat Ruusut, 2000
  • Dialogeja idioottien elämästä. Yle, 2000
  • Slow O. RTT/ Kiasma-teatteri, 2000
  • Minäkin olin Andalusiassa. Yle, 2001
  • Uhri. Kekäläinen & Company (K&C)/ Helsingin Kaapelitehdas, 2001
  • Algerialainen ystävä. Yle, 2001
  • Pieni kirja piilossa. Yle, 2002
  • Verso 1. K&C/ Helsingin Kaapelitehdas, 2002
  • I was in the garden. K&C/ Helsingin Kaapelitehdas, 2002
  • The Body. K&C/ Helsingin Kaapelitehdas, 2002
  • Harmattan. Yle, 2002
  • Spinoza. Yle, 2003
  • Linnut. Yle, 2003
  • Unkarilainen ystävä. Yle, 2004
  • Marbellan koirat. Yle, 2005
  • Huntingtonin salaisuus. Yle, 2005
  • Huoneita. Yle, 2005
  • Pikareski. Yle, 2006
  • Suurinkvisiittorit. Yle, 2006
  • Onko korvaa toiselle. Yle, 2007
  • Petrarca. Yle, 2007
  • Vieraanvaraisuuden talo. Yle, 2007
  • Hiihtolomakuunnelma. Yle, 2008
  • Tarinoita. Yle, 2008
  • Katso ihmistä I–II. Yle, 2008
  • Persona. Yle, 2009
  • 1178 aamua. Yle, 2010
  • Päät. Yle, 2010
  • Caravaggio. Yle, 2011
  • Metsästyskuvia Suomesta I. Yle, 2012.
  • Metsästyskuvia Suomesta II. Yle, 2012.
  • Talvimatka. Yle, 2013.
  • Faunin iltapäivä. Private – Narcissism remix, K&C, Helsingin Kaapelitehdas, 2014.
  • It's too late. Epidermis, K&C ja Tanssin talo, 2022.
  • Etiopialainen ystävä. Käsikirjoitus musiikkiteatteriteokseen; ohjaus ja konsepti Sanna Kekäläinen, 2024.

Palkinnot ja palkintoehdokkuudet

  • Helmet-palkinto romaanista Tuhat ja yksi, 2018
  • Helsingin Sanomien esikoiskirja -palkintoehdokkuus teoksesta Kerettiläisesseet, 2010.
  • Koura-palkinto TV-draamasta Katso ihmistä I-II, 2008.
  • Prix Europa -palkintoehdokkuus teoksesta Unkarilainen ystävä, 2004.
  • Prix d’Italia -palkintoehdokkuus teoksesta Harmattan, 2003.
  • Suomen Taideyhdistyksen Edward Richter -apuraha, 1989.


Lähteet

  1. ↑ Kirsikka Moring, "Maailman katolta näkee lähelle", Helsingin Sanomat 16.10.1994, https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003375278.html, Juha Kulmanen, Julkinen sana: paperittoman julkisuus, Yle, 14.12.2016; Jussi Lehmusvesi, Muurin murtanut. Kari Hukkila kirjoittaa vihajytkyistä pelottavan ajankohtaisesti, Helsingin Sanomat, 11.10.2016 s. B 1-2, https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002924823.html
  2. ↑ Sirpa Pääkkönen, Kerjäläisetkin ovat osa Eurooppaa, Helsingin Sanomat, 20.4.2010 s. C 1
  3. ↑ Jussi Lehmusvesi, Muurin murtanut. Kari Hukkila kirjoittaa vihajytkyistä pelottavan ajankohtaisesti, Helsingin Sanomat, 11.10.2016 s. B 1-2, https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002924823.html
  4. ↑ https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005923266.html
  5. ↑ https://www.sttinfo.fi/tiedote/69848060/helmet-kirjallisuuspalkinto-kari-hukkilalle?publisherId=60579873
  6. ↑ https://www.contramundumpress.com/one-thousand-and-one
  7. ↑ Maria BregenhØj, Katso ihmistä. Kari Hukkilan haastattelu, AVEK 2/2008 s. 41-45
  8. ↑ https://www.kekalainencompany.net/wp/etiopialainen-ystava/
  9. ↑ https://www.contramundumpress.com/_files/ugd/985310_8288734ff9b44f3ba959254c2be37611.pdf

Aiheesta muualla