Tämän päivän artikkelissa puhumme Karimetso:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Karimetso on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten uteliaisuutta eri alueilla, sillä sen vaikutus ulottuu arjen eri osa-alueille. Teknologiasta muotiin, kulttuuriin ja politiikkaan Karimetso on onnistunut kiinnittämään laajan yhteiskunnan huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Karimetso:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa. Älä missaa tätä Karimetso:n kiehtovaa tutkimusta!
Karimetso | |
---|---|
![]() Nuori karimetso |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Suliformes |
Heimo: | Merimetsot Phalacrocoracidae |
Suku: | Merimetsot Phalacrocorax |
Laji: | aristotelis |
Kaksiosainen nimi | |
Phalacrocorax aristotelis |
|
![]() |
|
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Karimetso (Phalacrocorax aristotelis) on merimetson sukulainen, jota tavataan Suomessa hyvin harvoin satunnaisvieraana.
Karimetso on noin 65-80 senttimetriä pitkä ja siipienväli on 90-105 senttimetriä. Karimetso on merimetsoa pienempi ja sirompi. Aikuinen on kokonaan musta, nuoret yksilöt ovat ruskehtavia. Soidinpuvussa musta höyhenys saa vihreää kiiltoa ja päälaelle kasvaa eteenpäin sojottava pieni töyhtö. Karimetso lentää nopein ja syvin siiveniskuin.
Karimetsot pesivät Atlantin ja Välimeren rannikolla. Suomessa laji on erittäin harvinainen ja on hyväksyttävästi havaittu vain viidesti vuoteen 2006 mennessä[2]. Muissa Pohjoismaissa karimetsoja pesii Norjassa ja Islannissa. Ruotsin länsirannikolla ja Tanskassa sitä tavataan pesimäajan ulkopuolella.[3] Ruotsissa laji on yrittänyt pesiä vuodesta 2006 alkaen.
Karimetso elää yleensä valtamerien rannoilla, jossa se sukeltelee kaloja. Sisämaahan se eksyy vain kovassa myrskyssä.
Karimetso on yhdyskuntalintu, joten se pesii yhdyskunnissa rantakallioilla. Pesä on kasattu kasvinosista kallionhalkeamaan tai -onkaloon. Naaras munii tavallisesti kaksi tai kolme munaa, joita haudotaan noin 30 päivää. Poikaset ovat lentokykyisiä noin 50 päivän ikäisinä.