Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit

Tässä artikkelissa tutkimme Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit:tä, kiehtovaa aihetta, joka on saanut asiantuntijoiden ja harrastajien huomion. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit on herättänyt viime vuosina ennennäkemätöntä kiinnostusta sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin tieteen alalla. Seuraavilla sivuilla tarkastelemme Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Syventävän analyysin ja konkreettisten esimerkkien avulla toivomme tarjoavamme rikastuttavan ja oivaltavan katsauksen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit:een, jotta lukijamme ymmärtävät paremmin sen merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmassa.

Kirsti Liimataisen suunnittelema Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Viitasaarella. Muistomerkki on vuodelta 1962.
Tukholmassa Suomalaisen kirkon seinällä on Karjalaan jääneiden vainajien muistolaatta.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit ovat Suomessa usealle paikkakunnalle toisen maailmansodan jälkeen pystytettyjä muistomerkkejä. Niitä pystytettiin, koska omaiset eivät voineet vierailla luovutetun Karjalan alueelle haudattujen vainajien alkuperäisillä haudoilla. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta.[1] Usein tällainen muistomerkki on pystytetty joko luterilaiselle hautausmaalle tai paikallisen ortodoksisen kirkon tai rukoushuoneen viereen.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkejä ryhdyttiin pystyttämään järjestelmällisesti 1950-luvulla. Karjalan Liitto teki aiheesta aloitteen vuonna 1951 ja toimitti paikallisille Karjalaseuroille viisi kuvanveistäjä Kirsti Liimataisen suunnittelemaa vaihtoehtoista mallia. Tiettävästi ensimmäinen muistomerkki pystytettiin Humppilaan vuonna 1952.[2] Liimataisen malleihin perustuneita muistomerkkejä pystytettiin lukuisille paikkakunnille, kuten Rovaniemelle, Kajaaniin, Saloon, Imatralle, Riihimäelle, Jämsään, Nokialle, Haapamäelle, Kauhajoelle, Kankaanpäähän ja Rautalammille.[3][4][5][6][7][8] Helsingin Hietaniemen hautausmaalle pystytettiin 1957 valtakunnallinen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, jonka on suunnitellut Armas Tirronen.[2][9]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Hengellinen tilaisuus Huittisissa Pyhäinpäivän ja karjalaisuuden hengessä (Arkistoitu – Internet Archive) Karjalaseurojen Satakunnan piiri ry, Karjalan Liitto. Viitattu 31.7.2015.
  2. ↑ a b Karoliina Kemppainen: ”Olkaamme veljiä vieraalla maaperällä” – Oulun Karjalaseura vuosina 1940–2010, s. 70–71 Oulun yliopiston pro gradu -tutkielma 2013. Viitattu 31.7.2015.
  3. ↑ Kajaani, Julkiset veistokset ja muistomerkit Kajaanin kaupunki. Arkistoitu 25.7.2019. Viitattu 13.10.2022.
  4. ↑ Kirsti Liimatainen (1901–1964) Rovaniemen julkiset taideteokset. Viitattu 31.7.2015.
  5. ↑ Julkiset veistokset (Arkistoitu – Internet Archive) Salon taidemuseo. Viitattu 31.7.2015.
  6. ↑ Riihimäen kotikaupunkipolku (Arkistoitu – Internet Archive) Riihimäki. Viitattu 31.7.2015.
  7. ↑ Karjalaan jääneiden muistomerkki Museo24.fi. Viitattu 26.7.2015.
  8. ↑ Julkiset taideteokset Nokian kaupunki. Viitattu 31.7.2015.
  9. ↑ Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki (Arkistoitu – Internet Archive) Julkiset veistokset, Helsingin taidemuseo. Viitattu 31.7.2015.

Aiheesta muualla