Karl August Magnus Henrik Granfelt

Tänään haluamme syventyä aiheeseen, joka koskee meitä kaikkia: Karl August Magnus Henrik Granfelt. Puhummepa sitten Karl August Magnus Henrik Granfelt:n merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme tai haasteista, joita Karl August Magnus Henrik Granfelt kohtaa nykymaailmassa, se on aihe, joka ansaitsee huomiomme. Karl August Magnus Henrik Granfelt tarjoaa meille loputtomasti mahdollisuuksia pohtia ja oppia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Siksi on erittäin tärkeää, että tutkimme tätä aihetta perusteellisesti, analysoimme sen eri puolia ja pyrimme tekemään johtopäätöksiä, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkityksen jokapäiväisessä elämässämme.

Karl (Carl) August Magnus Henrik (Henric) Granfelt (22. heinäkuuta 1842 Hiitola – 22. huhtikuuta 1910) oli suomalainen insinööri ja virka- ja valtiopäivämies.[1]

Granfeltin vanhemmat olivat kapteeni Carl Gustaf Granfelt ja Ulrika Wilhelmina Grönhagen ja puoliso Valesca Ida Sidonia Qvistorp-Wegner.[1] Granfelt oli valtionrautateiden ratajohtaja. Hän tuli kouluopinnot suoritettuaan insinöörioppilaaksi 1859, mutta oli sitten postitoimen palveluksessa virkailijana 1863. Suoritettuaan insinööriopinnot Zürichissä 1872 Granfelt palasi tekniselle alalle. Hän toimi ratainsinöörinä Venäjällä ja tuli kotimaahan palattuaan Vaasaan rautateiden toimistoinsinööriksi 1879. Granfelt osallistui ratojen suunnitteluun ja vaikka hän tuli 1884 rautatiehallituksen ratajohtajan avustajaksi, hän hoiti silti ratasuunnittelutehtäviä. Valtionrautateiden ratajohtajaksi hänet nimitettiin 1898.[2]

Granfelt oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1894, 1897 ja 1900.[3][4][5]

Lähteet

  1. ↑ a b Geni: Carl August Magnus Henric Granfelt Viitattu 10.6.2021.
  2. ↑ Bandirektören August Granfelt. Rautatieläislehti, 30.4.1910, nro 8, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.6.2021.
  3. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1894 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1894. Tredje delen. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1895, s. 1537-1544.
  4. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1897 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1897. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1897, s. 1699-1707.
  5. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1900 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1900. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1900, s. 1117-1125.