Nykyään Karl Henrik Jakob Ignatius on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien se on herättänyt suurta keskustelua eri aloilla, olipa kyse politiikasta, taloudesta, terveydestä tai tekniikasta. Karl Henrik Jakob Ignatius on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin aloittelijoidenkin huomion, koska se vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään ja nykymaailman muotoutumiseen. Tässä artikkelissa tutkimme Karl Henrik Jakob Ignatius:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen seurauksia ja haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja, joita sen ymmärtämisestä voi syntyä.
Karl Henrik Jakob Ignatius (11. joulukuuta 1809 Rautjärvi – 11. lokakuuta 1856 Viipuri) oli suomalainen pappi ja kirjailija. Hän käytti kirjailijanimeä Jaakko Jaakonpoika.
Ignatiuksen vanhemmat olivat Joutsenon kirkkoherra Karl Jakob Ignatius (1778–1812) ja Katarina Elisabet Brunnerus (1775–1844). Hän kävi Viipurin piirikoulua ja lukiota päästen ylioppilaaksi 1829. Ignatius vihittiin papiksi 1833.
Ignatius oli Ruokolahdella kappalaisen apulaisena, armovuodensaarnaajana ja vt. kirkkoherrana 1833–1837. Hän oli Viipurin vankilansaarnaajana 1836–1838 ja Viipurin työ- ja ojennuslaitoksen saarnaajana 1838–1851. Ignatius toimi samalla Viipurin lukion vt. apulaisena 1841 ja vakinaisena apulaisena vuodesta 1842. Hän oli synodaaliväitöksen respondenttina pappeinkokouksessa Porvoossa 1842. Ignatius oli myös perustamassa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa 1845 ja toimi seuran kirjakaupan hoitajana.