Karl Leonhard Tolonen

Nykymaailmassa Karl Leonhard Tolonen on aihe, joka herättää edelleen monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Löytämisensä tai ilmaantumisensa jälkeen Karl Leonhard Tolonen on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua eri aloilla, synnyttäen ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme eri puolia ja näkökohtia, jotka tekevät Karl Leonhard Tolonen:stä tärkeän aiheen nykyään. Analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen vaikutuksia eri aloilla ja sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme Karl Leonhard Tolonen:n tulevaisuudennäkymiä ja sen mahdollista vaikutusta ympäröivään maailmaan.

Karl (Kaarle,[1] Kaarlo[2]) Leon(h)ard Tolonen (29. lokakuuta 1845 Kajaani[3] – 6. huhtikuuta 1902 Yhdysvallat[4]) oli Afrikassa ja Yhdysvalloissa vaikuttanut suomalainen pappi ja lähetyssaarnaaja.

Tolonen sai pappiskasvatuksensa Suomen lähetyskoulussa.[5]

Tolonen oli yksi ensimmäisistä suomalaisista lähetyssaarnaajista. Hän oli mukana joukossa, joka heinäkuussa 1870 saapui ensimmäisenä Ambomaan Omandongolle. Tolosen työkausi Ambomaalla jäi kuitenkin verrattain lyhyeksi, sillä se päättyi jo vuonna 1876.[3] Vuonna 1888 Tolonen lähti Yhdysvaltoihin, jossa hän oli perustamassa Suomi-Synodia ja toimi sen esimiehenä[6] 1898–1902. Hän oli mukana myös Suomi-Opiston perustamisessa[7].

Tolonen toimitti ondongan kielelle Martti Lutherin vähän katekismuksen ja muutamia virsiä. Hän toimi 1876 kotimaahan palattuaan matkasaarnaajana ja muissa toimissa, mutta lähti 1888 papiksi Yhdysvaltoihin,[1] jossa Ishpemingin[1] ja kahden muun seurakunnan pappina.[2] Hän toimi Suomi-synodin konsistorissa ja jonkin aikaa sen esimiehenä.[1]

Tolonen oli Suomen ensimmäisiä raittiustyöntekijöitä.[1]

Lähteet

  • Peltola, Matti: Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959 II : Suomen Lähetysseuran Afrikan työn historia. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1958.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Tolonen, Karl Leonard, Tietosanakirja. Osa 9, palsta 1666–1667. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
  2. ↑ a b Hanna Gaskin, Amerikansuomalaisten kirkolliset olot Vartija-lehdessä vuosina 1888–1910, pro gradu, Itä-Suomen yliopisto 2015, s, 7, 14, 20
  3. ↑ a b Peltola 1958, s. 259.
  4. ↑ Kuolleiden luettelo. Merimiehen ystävä - Sjömansvännen 1882-1942 aanimeri.fi. Viitattu 27.6.2023
  5. ↑ S. Ilmonen, Amerikan suomalaisten sivistyshistoria II s. 38 (Internet Archive)
  6. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 1499
  7. ↑ Suomi-Opisto 25-vuotisjulkaisu 1896–1921 s. 50