Kattomehitähti
Tässä artikkelissa tutkimme syvällisesti Kattomehitähti:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään uppoudumme kattavaan analyysiin, jonka avulla voimme täysin ymmärtää Kattomehitähti:n merkityksen yhteiskunnan eri puolilla. Laajan tutkimuksen avulla selvitämme sen vaikutuksia, etuja, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava yleiskatsaus Kattomehitähti:stä. Lisäksi koko tämän artikkelin aikana opimme kokemuksista, tapaustutkimuksista, tilastotiedoista ja asiantuntijalausunnoista, joiden avulla voimme laajentaa näkökulmaamme ja saada kattavan näkemyksen Kattomehitähti:stä.
| Kattomehitähti | |
|---|---|
 Kattomehitähden kukinto. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Maksaruohokasvit Crassulaceae |
| Suku: | Mehitähdet Sempervivum |
| Laji: | tectorum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sempervivum tectorum |
|
| Katso myös | |
Kattomehitähti (Sempervivum tectorum) on monivuotinen mehitähtilaji, joka esiintyy luonnonvaraisena Keski-Euroopan, Etelä-Euroopan ja Länsi-Aasian vuoristoissa.
Kattomehitähti muodostaa tiheitä mattomaisia kasvustoja lehtiruusukkeiden rönsyillä. Möyheälehtinen lehtiruusuke on 3–8 senttimetriä leveä, lehdet kasvavat siirottavasti ja ovat suipot, karvalaitaiset. Ruusukkeiden keskeltä kasvavat 20–50 cm korkeat pystyt kukintovarret. Tähtimäisissä kukissa on usein 12 terälehteä, väriltään kalpean punavioletteja. Kattomehitähteä käytetään koristekasvina kivikoissa.[1]
Lähteet
- Den virtuella floran (ruotsiksi)
Viitteet
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 248. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1