Kauko Vuorensola

Tämä artikkeli käsittelee Kauko Vuorensola:tä, aihetta, joka on erittäin tärkeä ja merkityksellinen nyky-yhteiskunnassa. Kauko Vuorensola on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla, niin politiikassa, kulttuurissa, tieteessä tai arjessa. Tässä mielessä tavoitteena on analysoida ja keskustella Kauko Vuorensola:een liittyvistä eri näkökohdista tarjoten laajan ja monipuolisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen nykyään. Kauko Vuorensola:n yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme luomaan rikastuttavan ja pohdiskelevan keskustelun, joka edistää tämän tärkeän aiheen ymmärtämistä ja kehitystä.

Kauko Vuorensola (3. maaliskuuta 1923 Oulu – 6. marraskuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, televisio-ohjaaja ja järjestäjä.

Vuorensola aloitti uransa näyttelijänä. Hän vakiintui sivurooleissa ja muutenkin pienissä elokuvarooleissa. 1950-luvulla Vuorensola näytteli lukuisissa Aarne Tarkaksen elokuvissa, kuten Kovanaama (1954), Villi Pohjola (1955) ja Sankarialokas (1955). Hän kuului myös lukuisten sotilasfarssien kantahenkilökuntaan. Hän toimi 1950-luvulla usein myös kuvaussihteerinä ja leikkaajana, ja vuonna 1959 hän siirtyi päätoimisesti elokuvaohjaajaksi Yleisradion perustamaan Suomen Televisioon. Hän oli toiminut aikoinaan Tarkaksen apulaisohjaajana.[1]

Vuorensola ohjasi Eeva Joenpellon romaanista Suomen ensimmäisen pitkän televisioelokuvan Veljen varjo (1964)[2]. Hän työskenteli pitkään lyhytelokuvien parissa, hän ohjasi muun muassa lyhytelokuvat Tulethan isä (1964) ja Yöjuna (1966).

Kauko Vuorensolan isä oli näyttelijä Yrjö Vuorensola (1893–1978).

Filmografia näyttelijänä

Lähteet

  1. ↑ Kauko Vuorensola Elonetissä.
  2. ↑ Jutila, Niko: Eeva Joenpellon romaaneista on tehty neljä televisiosovitusta mutta ei yhtäkään valkokangaselokuvaa Elokuvauutiset. 10.4.2023. Viitattu 4.7.2024.