Seuraavassa artikkelissa perehdymme Kohtalo tekee siirron:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja huomaamme sen merkityksen nykyisessä yhteiskunnassamme. Kohtalo tekee siirron on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde jo pitkään, ja sen vaikutus ulottuu arjen eri osa-alueille. Näillä linjoilla analysoimme perusteellisesti sen vaikutusta kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan ja moniin muihin olennaisiin näkökohtiin. Lisäksi tarkastellaan sen kehitystä ajan myötä ja miten se on leimannut trendejä ja merkittäviä muutoksia eri aloilla. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Kohtalo tekee siirron:n läpi ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on meille tarjottavanaan.
Kohtalo tekee siirron | |
---|---|
![]() |
|
Ohjaaja | Armand Lohikoski |
Käsikirjoittaja | Armand Lohikoski |
Perustuu | Hilve ja Veli Mustosen alkuperäiskäsikirjoitukseen Kohtalo tekee siirron (1943) |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Toivo Kärki |
Kuvaaja | Osmo Harkimo |
Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
Lavastaja | Aarre Koivisto |
Pääosat |
Tuija Halonen Åke Lindman Matti Oravisto Ekke Hämäläinen |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
Ensi-ilta | 20. marraskuuta 1959 |
Kesto | 91 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Kohtalo tekee siirron on Armand Lohikosken ohjaama elokuva vuodelta 1959. Lohikosken tekemä käsikirjoitus perustuu Hilve ja Veli Mustosen alkuperäiskäsikirjoitukseen Kohtalo tekee siirron vuodelta 1943.
Veljenpoikakolmikko tavoittelee setänsä asessori Petäjämaan (Uuno Montonen) väärin keinoin hankkimaa omaisuutta. Rikoselokuvassa on käytetty sosiaalisia ja psykologisia näkökulmia.[1] Shakki on tarinassa keskeinen elementti, joka ilmenee elokuvan nimestäkin. Alkuperäiskäsikirjoituksen tehnyttä avioparia Hilve ja Veli Mustosta ei ilahduttanut se, että Lohikoski tarttui heidän käsikirjoitukseensa.[2]
Tuija Halonen | … | Hilkka |
Åke Lindman | … | Mauri Petäjämaa |
Matti Oravisto | … | Pentti Petäjämaa |
Ekke Hämäläinen | … | Reino Petäjämaa |
Uuno Montonen | … | asessori Petäjämaa |
Vilho Siivola | … | komisario Otto Nieminen |
Martta Kinnunen | … | Mari, asessorin emännöitsijä |
Arvo Lehesmaa | … | lääkäri |
Anja Hatakka | … | laulusolisti |
Mauno Maunola | … | rumpali / basisti |
Kauko Kokkonen | … | neurologi |
Pauli Granfelt | … | viulisti |
Ingmar Englund | … | kitaristi |
Hannu Halonen | … | mies ravintolassa |
Ilppo Nummelin | … | mies ravintolassa |
Pekka Puisto | … | mies ravintolassa |
Vieno Kekkonen | … | laulusolisti |
Hannes Veivo | … | taksinkuljettaja |
Juhani Kumpulainen | … | pokerinpelaaja |
Mauno Kuusla | … | pokerinpelaaja |
Toimi Kiviharju | … | pokerinpelaaja |
Kauko Vuorensola | … | pokerinpelaaja |
Bertil Holmström | … | rikospoliisin päivystäjä |
Helmi Lehosti | … | komisarion vaimo |
Pentti Forsman | … | poliisivalokuvaaja |
Urho Lahti | … | poliisilääkäri |
Lasse Saxelin | … | etsivä |
Arvo Kuusla | … | etsivä |
Martti Romppanen | … | reportteri |
Kriittisessä aikalaisarviossaan Leo Nordberg kirjoitti: ”virhe on mielestäni siinä, että elokuvasta on tietoisesti tai tiedottomasti tehty puhdaslinjaisen 'dekkarin' asemesta eräänlainen kvasipsykologinen draama”. Henkilöohjauksen puutteisiin puolestaan kiinnitti huomiota Jukka Martinkari (Turun Sanomat): ”oimakkaaksi tarkoitetuista kohtauksistakin puuttui tarpeellinen sähköisyys ja tiiviys niitten jäädessä ikään kuin roikkumaan pelkkien kirjallisesti iskettyjen repliikkien varaan”. Helmi Nevan (Satakunnan Kansa) mielestä huonointa elokuvassa oli vuoropuhelu: ”Neljä akateemisesti sivistynyttä miestä päästelee suustaan aivan uskomattoman yksinkertaista slangiletkauttelua, niin typeriä älynväläyksiä, että replikointi muodostaa filmiin oman erityisen farssinsa.” Kriittisten arvioiden ohella myönteisiäkin esitettiin, esimerkiksi Matti Peltonen (Suomen Sosialidemokraatti) piti elokuvaa ”positiivisena tapauksena”.[3]
Myöhemmässä TV-maailman arviossa Henri Waltter Rehnström toteaa elokuvan taitavasti pohjustetuksi jännäriksi, joka on tiukka kuvaus ökykapitalismin tuhovoimasta. Rehnström antaa myös kiitosta Vilho Siivolalle: Hän ”tekee yhden vanhan suomalaisen elokuvan parhaimmista poliisinrooleista”.[4]